<rss version="2.0" xmlns:itunes="http://www.itunes.com/dtds/podcast-1.0.dtd" xmlns:media="http://search.yahoo.com/mrss/" xmlns:atom="http://www.w3.org/2005/Atom" xmlns:dcterms="http://purl.org/dc/terms/"><channel><title><![CDATA[Elävä historia]]></title><link>https://areena-test.yle.fi/1-64771970</link><pubDate>Tue, 21 Apr 2026 12:49:37 +0300</pubDate><description><![CDATA[Kuuntelemalla näet maailman toisin. 

Muinaisten satamakaupunkien vilinää ja FBI:n juonitteluja. Arabien ja viikinkien kohtaamisia ja Itämeren sotilasliittoja. Prinsessoja, salaliittoja ja suomalaiset Stalinin vainoissa.

Elävä historia tarjoaa uuden yllätyksellisen tarinan joka viikko maanantaisin Yle Areenassa.

Toimittajina: Harri Alanne, Nadja Mikkonen, Riikka Suikkari, Pasi Toiviainen, Liisa Vihmanen ja Virpi Väisänen. Avustajina: Ville Talola ja Anna-Liisa Haavikko.
Tuottaja: Jenni Stammeier
Tunnusmusiikki: Petri Alanko

Kuva: Hans Weckman, Yle / Atelier Hynninen, Pielisen museo]]></description><atom:link rel="self" href="https://feeds.test.yle.fi/areena/v1/series/1-64771970.rss?language=sv"/><managingEditor>areena.info@yle.fi (Yle Areena)</managingEditor><webMaster>areena.info@yle.fi (Yle Areena)</webMaster><copyright>Yle Areena</copyright><generator>Yle Areena</generator><language>fi</language><docs>http://blogs.law.harvard.edu/tech/rss</docs><ttl>15</ttl><itunes:author>Yle Areena</itunes:author><itunes:block>yes</itunes:block><itunes:owner><itunes:name>Yle Areena</itunes:name><itunes:email>areena.info@yle.fi</itunes:email></itunes:owner><itunes:summary><![CDATA[Kuuntelemalla näet maailman toisin. 

Muinaisten satamakaupunkien vilinää ja FBI:n juonitteluja. Arabien ja viikinkien kohtaamisia ja Itämeren sotilasliittoja. Prinsessoja, salaliittoja ja suomalaiset Stalinin vainoissa.

Elävä historia tarjoaa uuden yllätyksellisen tarinan joka viikko maanantaisin Yle Areenassa.

Toimittajina: Harri Alanne, Nadja Mikkonen, Riikka Suikkari, Pasi Toiviainen, Liisa Vihmanen ja Virpi Väisänen. Avustajina: Ville Talola ja Anna-Liisa Haavikko.
Tuottaja: Jenni Stammeier
Tunnusmusiikki: Petri Alanko

Kuva: Hans Weckman, Yle / Atelier Hynninen, Pielisen museo]]></itunes:summary><itunes:explicit>no</itunes:explicit><item><title><![CDATA[Suomalaiset Namibiaa luomassa – uskoa, Toivoja, rötöksiä ja sankaritekoja]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://areena-test.yle.fi/1-77548513</link><guid isPermaLink="false">1-77548513</guid><description><![CDATA[Suomalaisilla on ollut pitkä ja värikäs historia Ovambomaalla – tai Ambomaalla, kuten alueesta ennen puhuttiin. Sinne lähdettiin lähetystyöhön jo vuonna 1870, kun alue oli osa Saksan siirtomaata, Saksan Lounais-Afrikkaa. Elämä seudulla oli rankkaa ja luottamuksen rakentaminen paikallisiin työlästä – varsinkin kun saarnaajapioneeri Martti Rautanen meni vielä 1886 häpäisemään erään pyhän kiven.

Hiljalleen projekti kuitenkin eteni, ja suomalaisten ja aavambojen välille muodostui tiivis yhteys. Nykyään jopa joka kymmenennellä namibialaisella onkin suomalainen etunimi, kuten Martti, Toivo, Selma tai Aune. Lisäksi 1960-luvulla alkaneissa Namibian itsenäisyystaisteluissa monet suomalaiset asettivat jopa henkensä vaaraan vapaustaistelijoita tukiessaan. – Niin, ja nousihan siellä kansainväliseen valokeilaan myös muuan tuleva presidenttimme: Martti Ahtisaari.

Haastateltavat: Suomi–Namibia-seuran puheenjohtaja Martti Eirola, Euroopan ja maailman historian professori Leila Koivunen sekä kirjallisuuden ja luovan kirjoittamisen apulaisprofessori Olli Löytty.

Toimittaja: Pasi Toiviainen
Äänisuunnittelija: Panu Willman.]]></description><pubDate>Mon, 20 Apr 2026 06:25:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4test.akamaized.net/mediaredirect/78-ee7e8284861b4919a013e77282acc60f.mp3" type="audio/mp3" length="566400"/><dcterms:subject><![CDATA[Elävä historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2026-04-20T06:25:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2950"/><itunes:duration>49:10</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Ihmiskunnan historian tärkein käänne löytyi Turkin kivisten kukkuloiden sisältä]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://areena-test.yle.fi/1-77547692</link><guid isPermaLink="false">1-77547692</guid><description><![CDATA[Göpeklitepe ja Karahantepe ovat 12000 vuotta vanhoja kulttuurialueita, joilla kivikauden ihmiset elivät ja tekivät valtavia kivirakennuksia ja yksityiskohtaisia kuusimetrisiä monumentteja. On edelleenkin mysteeri, miksi metsästäjä-keräilijät ryhtyivät moiseen voimanponnistukseen. 

Kun jääkausi vielä piti Suomea otteessaan, Anatoliassa rehevä luonto ruokki ihmiset niin helposti, että heillä oli aikaa ja voimia maailman vanhimpien monumentaalisten rakennusten pystyttämiseen. Nykyisen Kaakkois-Turkin kivipylväät ja yksityiskohtainen taide ovat 6 000 vuotta vanhempia kuin Stonehenge. 

Pidettiinkö niillä kiinni vanhasta metsästäjä-keräilijöiden elämäntyylistä vai ennakoivat ne ihmisten uutta aikaa maanviljelijöinä?

Haastateltavina Kivikukkuloiden tutkimuksia johtava Istanbulin yliopiston arkeologian professori Necme Karul sekä kenttäarkeologit Erdem Barın ja Doğan Güneş.
Toimittajana Anniina Wallius. 
Äänisuunnittelijana Katja Kostiainen.]]></description><pubDate>Mon, 13 Apr 2026 06:25:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4test.akamaized.net/mediaredirect/78-10e84595e7fe4071815c8c25814425d8.mp3" type="audio/mp3" length="471168"/><dcterms:subject><![CDATA[Elävä historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2026-04-13T06:25:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2454"/><itunes:duration>40:54</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Grönlannin kipeä historia – Tanska kolonisoi ja modernisoi inuiitit rikkinäisiksi]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://areena-test.yle.fi/1-77439386</link><guid isPermaLink="false">1-77439386</guid><description><![CDATA[Grönlannista tuli Tanskan siirtomaa 1700-luvulla. Kolonialismi päättyi virallisesti vuonna 1953, kun Tanska teki Grönlannista osan itseään. Tanska alkoi ajaa Grönlannin modernisaatiota ja grönlantilaisten tanskalaistamista, mikä meni monella tavalla pieleen.

Miten Tanskan kolonialismi ja myöhemmin sen ajama modernisaatio vaikuttivat alkuperäiskansa inuiittien elämään? Miksi ja miten etenkin grönlantilaiset lapset joutuivat kärsimään Tanskan sosiaalipoliittisten toimien ja kokeilujen vuoksi?

Haastateltavina tutkimusprofessori Rauna Kuokkanen ja tutkija Saana Hansen. Jaksossa Hansen kertoo tutkimuksiinsa osallistuneiden Niviaqin ja Julianen kokemuksista. Niviaq ja Juliane ovat pseudonyymejä, ja he ovat antaneet suostumuksensa siihen, että heidän kokemuksistaan kerrotaan tässä jaksossa.
Toimittajana Harri Alanne. 
Äänisuunnittelijana Mikko Kymäläinen.
Lukijana Pasi Toiviainen.
]]></description><pubDate>Mon, 6 Apr 2026 06:25:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><dcterms:subject><![CDATA[Elävä historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2026-04-06T06:25:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2854"/><itunes:duration>47:34</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Juonittelijoita ja esimerkillisiä äitejä – roomattaret vallan liepeillä]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://areena-test.yle.fi/1-77437869</link><guid isPermaLink="false">1-77437869</guid><description><![CDATA[Rooman ensimmäisen keisarin, Augustuksen, perheen naisilla oli tärkeä rooli Julius-Claudiusten dynastian luomisessa. Vaimo Livia, sisar Octavia ja tytär Julia osasivat käyttää vaikutusvaltaansa, mutta toisaalta heiltä vaadittiin epäinhimillisiä uhrauksia.
 
Jälkipolvi tuntee Livian vallanhimoisena, Octavian hyveellisenä ja Julian huikentelevaisena. Dosentti Marja-Leena Hänninen on tutkinut antiikin lähteitä  perusteellisesti, ja kirjoittanut teoksen Naisia vallan kulisseissa. Hänninen löysi jälkimaineiden takaa hyvin moniulotteisia naisia. Livian, Octavian ja Julian elämään kuului niin ykkösperheen etuoikeuksia kuin sisällissotien aikaisia vaarojakin. He kokivat  sekä äitiyden onnea että lastensa menetyksiä. 

Dosentti Elina Pyy puolestaan kuvailee suosittujen myyttien naisihannetta. Pyy kertoo mm. sabiinittarien ryöstöstä ja siitä, millaisina esikuvina nämä sabiinittaret toimivat.

Jakson on toimittanut Riikka Suikkari, ja äänisuunnittelun on luonut Katja Kostiainen. ]]></description><pubDate>Mon, 30 Mar 2026 06:25:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><dcterms:subject><![CDATA[Elävä historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2026-03-30T06:25:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2930"/><itunes:duration>48:50</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Suurvaltojen pelinappula: Iranin tie shaahin vallasta teokratiaan]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://areena-test.yle.fi/1-77191690</link><guid isPermaLink="false">1-77191690</guid><description><![CDATA[Vuoden 1979 vallankumous muutti Iranin islamilaiseksi tasavallaksi, kun valtaan astui Ajatollah Ruhollah Khomeini. Syrjäytetty shaahi, julmana diktaattorina pidetty Mohammed Reza Pahlavi oli liittoutunut Yhdysvaltojen kanssa ja häntä vastaan osoitettiin 1960- ja 1970-luvuilla vahvasti mieltä ympäri Eurooppaa. 

Iran toimi kylmän sodan aikana USA:n ja Neuvostoliiton välisen valtataistelun näyttämönä. Samalla shaahi oli kuitenkin onnistunut luomaan suhteellisen maallistuneen ja länsimaisen yhteiskunnan. Islamilainen vallankumous muutti tämän kaiken.

Haastateltavina: Joonas Maristo, yliopistonlehtori sekä vuoden 1979 vallankumouksen henkilökohtaisesti kokenut Iranin kurdi Alan Salehzadeh. Toimittajana Ville Talola.
Äänisuunnittelu: Panu Willman. ]]></description><pubDate>Mon, 23 Mar 2026 06:25:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4test.akamaized.net/mediaredirect/78-0b6912aa871746cabddf45c9b14a6d8c.mp3" type="audio/mp3" length="549504"/><dcterms:subject><![CDATA[Elävä historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2026-03-23T06:25:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2862"/><itunes:duration>47:42</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Syntiä vai luonnollisuutta – kuinka alastomuudesta ja seksistä tuli häpeällistä ]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://areena-test.yle.fi/1-77190884</link><guid isPermaLink="false">1-77190884</guid><description><![CDATA[Raamatun luomiskertomuksessa Aatami ja Eeva huomaavat olevansa alasti ja kauhistuvat. Apuun tulee viikunapuu, joka tarjoaa alastomien vartaloiden peitteeksi lehtiään. Tästä mytologisesta tarinasta alkaa alastomuuden ja seksin kauhistelu. 

Kristinusko istutti alastomuuden häpeän myös kansoihin, jotka olivat eläneet lämpimässä ja tarvinneet vain vähän vaatteita suojakseen. Heille uskoteltiin, että vaatteet tekevät ihmisestä sivistyneen. 

Viktoriaaninen aika suhtautui alastomaan kehoon lähes hysteerisesti. Erityisesti naisten oli peitettävä vartalonsa, jottei heidän hallitsemattomana pidetty seksuaalisuutensa olisi vietellyt miehiä. Mutta millainen suhde alastomuuteen ja seksiin Euroopassa oli ennen viktoriaanista aikaa, 1600- ja 1700-luvuilla? 

Häpeä ei ollut ainoa syy peittää keho vaatteilla. 1600-luvulla ymmärrys ihmiskehosta perustui humoraaliteoriaan, jossa esimerkiksi liiallisen peseytymisen uskottiin olevan haitallista. Usein syyt paksuihin vaatekerroksiin olivat myös käytännöllisiä: Asunnot olivat kylmiä, eikä edes seksin vuoksi tarvinnut riisuutua, sillä alushousut olivat vasta tulossa. 

Entä miten oli mahdollista, että alastomuus oli kuitenkin sallitua veisto- ja maalaustaiteessa, porvariskotien seinillä ja kirkkojen pyhimyskuvissa? Ja mikä alastomuudessa eri aikakausina on ollut niin kiusallista?

Asiantuntijat: Kulttuurihistorian dosentti Anu Korhonen, sekä taidehistorioitsija FT Ville Hakanen 

Toimittaja: Liisa Vihmanen
Äänisuunnittelu: Katri Koivula
Arkistotoimittaja: Outi Kortelainen
]]></description><pubDate>Mon, 16 Mar 2026 06:25:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4test.akamaized.net/mediaredirect/78-373abf3fe5134008b5636f8e98e5d11b.mp3" type="audio/mp3" length="576768"/><dcterms:subject><![CDATA[Elävä historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2026-03-16T06:25:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="3004"/><itunes:duration>50:04</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[300 vuotta kaapparien armoilla – kun eurooppalaisia ryövättiin orjiksi Pohjois-Afrikkaan]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://areena-test.yle.fi/1-77184101</link><guid isPermaLink="false">1-77184101</guid><description><![CDATA[Uuden ajan alussa, noin vuodesta 1500 eteenpäin, Euroopan merillä ei juuri kukaan ollut turvassa. Pohjois-Afrikan niin sanotulla Barbaarirannikolla tukikohtiaan pitäneet islamilaiset kaapparikapteenit ryöväsivät niin kristittyjen laivoja kuin rannikkoseutujakin säälimättömästi. Yksi arvokkaimmista saalislajeista olivat ihmiset – vääräuskoiset – jotka sitten joko vapautettiin suuria lunnaita vastaan tai myytiin orjiksi. Vuonna 1627 orjia purjehdittiin hakemaan jopa Islannista asti.

Ideologisella tasolla kyse oli uskonsodasta islamilaisen ja kristityn maailman välillä, ja kaapparit toimivatkin ottomaani-imperiumin suojeluksessa. Toisaalta monet Euroopan valtiot tekivät aivan vastaavia ryöstöretkiä pohjoisafrikkalaisten kimppuun – ja lisäksi vielä solmivat epäpuhtaita liittoja viholliskaapparien kanssa. Kenties juuri näistä syistä kaapparien 300-vuotisesta valta-ajasta onkin länsimaisessa historiankirjoituksessa pitkälti vaiettu. 

Vaikka merirosvoja ajatellessa mieli suuntaisi helposti Karibianmerelle, kaapparien todellinen kulta-aika sijoittuu paljon lähemmäs. Itse asiassa jopa Pirates of the Caribbean -elokuvan kaapparikapteeni Jack Sparrow’n tosielämän esikuvakin löytyy – ei suinkaan Karibialta – vaan nimenomaan Pohjois-Afrikan kaapparien joukosta.

Haastateltavana on "Barbaarirannikon merirosvot" -kirjan (Gaudeamus, 2026) kirjoittaja, historiantutkija Ari Saastamoinen.

Toimittaja: Pasi Toiviainen.
Äänisuunnittelija: Joonatan Kotila.
Lukijat: Nina Naakka ja Jenni Stammeier.

Tehty korjaus 10.3.2026 klo 11.00: aikakoodissa 30:46 kohta "Calabriasta eli Italian saappaan kantapäästä" korjattu muotoon "Calabriasta, Italiasta".]]></description><pubDate>Mon, 9 Mar 2026 06:25:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><dcterms:subject><![CDATA[Elävä historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2026-03-09T06:25:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2967"/><itunes:duration>49:27</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Kun homous oli sairaus – Ketkä ovat saaneet päättää, kuka on mielisairas?]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://areena-test.yle.fi/1-77182690</link><guid isPermaLink="false">1-77182690</guid><description><![CDATA[Nykyisin mielenterveyden diagnooseilla on enemmän valtaa ja merkitystä kuin koskaan aikaisemmin. Mutta miten nämä diagnoosit ovat syntyneet? Mihin ne todellisuudessa perustuvat? 


Diagnoosit eivät ole objektiivisia, luonnontieteellisiä totuuksia, vaan historiallisten kompromissien ja neuvottelujen tulos. Ne syntyvät tietyssä ajassa, paikassa ja kulttuurisessa kontekstissa - usein kiistelyn, vallankäytön ja yhteiskunnallisten paineiden tuloksena.


Joukossa on monia virheliikkeitä, räikeimpänä esimerkkinä homoseksuaalisuuden luokitteleminen sairaudeksi. Vasta sinnikäs aktivismi ja kansalaisliikkeiden voima muuttivat aikanaan lääketieteelliseksi faktoiksi määriteltyjä diagooseja.


Psykiatrian alkuperäinen tarkoitus oli auttaa kaikkein sairaimpia. Elävän historian katsaus psykiatrian historiaan saa kysymään, kuinka nykyisetkään diagnoosimme palvelevat mielenterveyden ongelmista kärsiviä? 

Haastateltavana: historiantutkija Mia Pohtola
Toimittajana: Hanna Asikainen
Äänisuunnittelu: Laura Koso

]]></description><pubDate>Mon, 2 Mar 2026 06:25:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4test.akamaized.net/mediaredirect/78-b52aa15efeb14b08bbf58b277f3e0876.mp3" type="audio/mp3" length="562176"/><dcterms:subject><![CDATA[Elävä historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2026-03-02T06:25:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2928"/><itunes:duration>48:48</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Internet nielaisi punaisen pillerin – miten verkosta tuli naisvihan käärmeenpesä]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://areena-test.yle.fi/1-77138090</link><guid isPermaLink="false">1-77138090</guid><description><![CDATA[Ensimmäiset naisvihaan liitettävät yhteisöt muodostuivat nettiin heti 1990-luvulla, kun kaupalliset verkkoyhteydet tulivat kuluttajien saataville. Tänä päivänä naisvihayhteisöjen kieli valtavirtaistuu ja valuu nuorten puheeseen. 

Netin yhteisöjä, joissa puolustetaan miesten oikeuksia ja arvostellaan feminismiä kutsutaan manosfääriksi. Monilta manosfääriin liitetyiltä sivustoilta huokuu voimakas naisviha. 


Millä tavalla manosfääri ja sen toimintatavat ovat muuttuneet vuosien varrella? Ja mitkä 2000-luvun tapahtumat ovat vaikuttaneet siihen, että netistä pääsi muodostumaan naisvihan käärmeenpesä?

Asiantuntijat: Väitöskirjatutkijat Emilia Lounela helsingin yliopiston valtiotieteellisestä tiedekunnasta ja Matias Nurminen Tampereen yliopiston yleisen kirjallisuustieteen laitokselta. 

Toimittaja: Kaisa Pulakka
Äänisuunnittelu: Panu Willman
]]></description><pubDate>Mon, 23 Feb 2026 06:25:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><dcterms:subject><![CDATA[Elävä historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2026-02-23T06:25:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2910"/><itunes:duration>48:30</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Suomalaiset Neuvostoliiton pakkotyöleireillä – kuinka odotukset petettiin ]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://areena-test.yle.fi/1-77137245</link><guid isPermaLink="false">1-77137245</guid><description><![CDATA[Unelma paremmasta elämästä muuttui painajaiseksi, kun suomalaiset siirtolaiset joutuivat Gulag-järjestelmän vankileireille. Laittomia maahanmuuttajia kohdeltiin kuin rikollisia ja tuhansia suomalaisia kuljetettiin kaukaisille vankileireille pakkotyöhön. 

Suomen 1930-luvun lama ja työväestöön kohdistunut poliittinen vaino ajoivat tuhansia suomalaisia hakemaan parempaa elämää Neuvostoliitosta. Työläisten paratiisi Neuvostoliitto houkutteli lupauksilla työstä, leivästä ja ilmaisista asunnoista. Ei ainoastaan kovan luokan kommunistit, vaan sadat tavalliset työttömyyden piinaamat suomalaisperheet loikkasivat rajan yli toimeentulon toivossa. 

Todellisuus oli kuitenkin toinen: Paperittomia siirtolaisia kohdeltiinkin rikollisina ja vastassa olivat kuulustelut, vapaudenriisto, pakkotyö ja ankarat olot. 

Haastateltavana Ira Jänis-Isokangas, Venäjän ja Neuvostoliiton historian dosentti ja yliopistonlehtori Helsingin yliopistosta. 
Toimittajana Ville Talola. 
Äänisuunnittelu Katri Koivula ja Tuomas Vauhkonen.

Lukijoina: 
Jari Aula
Ilona Ikonen
Jalmari Laine
Pasi Toiviainen
Kati Turtola
Juha Virtanen
]]></description><pubDate>Mon, 16 Feb 2026 06:25:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4test.akamaized.net/mediaredirect/78-fcece5960d7d4e7283d0a958e4234c3d.mp3" type="audio/mp3" length="558336"/><dcterms:subject><![CDATA[Elävä historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2026-02-16T06:25:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2908"/><itunes:duration>48:28</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Miten estää ydinkatastrofi - suomalaiset auttoivat Venäjää parantamaan ydinvoimaloidensa turvallisuutta]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://areena-test.yle.fi/1-77082284</link><guid isPermaLink="false">1-77082284</guid><description><![CDATA[Neuvostoliiton luhistumisen jälkeen suomalaiset olivat huolissaan venäläisten ydinvoimaloiden turvallisuudesta. Venäjän talous oli sekaisin, eikä voimaloiden kunnossapitoon ollut juuri rahaa.

Suomenlahden etelärannalla Sosnovyi Borissa oli käytössä Tšernobyl-tyyppisiä reaktoreita ja myös Kuolassa lähellä Suomea sijaitseva ydivoimala huolestutti. 

Vuonna 1992 alkoi yhteistyö, jonka aikana suomalaiset auttoivat monin tavoin parantamaan venäläisten ydinvoimaloiden turvallisuutta. Yhteistyö päättyi 30 vuotta myöhemmin, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. 

Mitä kaikkea suomalaiset tekivät ydinvoimaloiden turvallisuuden parantamiseksi ja missä kunnossa venäläiset voimalat ovat tänään?

Haastateltavat: lähialueyhteistyössä mukana olleet Heikki Reponen ja Kim Söderling sekä historiantutkija Petri Paju.
Toimittaja: Harri Alanne
Äänisuunnittelija: Laura Koso.]]></description><pubDate>Mon, 9 Feb 2026 06:25:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><dcterms:subject><![CDATA[Elävä historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2026-02-09T06:25:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2917"/><itunes:duration>48:37</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Sisällissodan syttymistä edesauttoi lehdistön sensaationhaku, vääristely ja vihan lietsonta]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://areena-test.yle.fi/1-77064974</link><guid isPermaLink="false">1-77064974</guid><description><![CDATA[Median rooli yhteiskunnan repeämisessä oli huomattavan suuri – vaikka se ei yksin sotaa synnyttänytkään. Lehdet eivät vain kertoneet tapahtumista vaan myös lietsoivat vihaa, levittivät yksipuolisia ja jopa valheellisia tarinoita, sekä antoivat ohjeita ja neuvoja lukijoilleen. Esimerkiksi lakkojen uutisoinnissa lehti saattoi tietoisesti vääristellä tapahtumien kulkua, jotta omaan joukkoon saataisiin lisää taistelutahtoa. 

Haastateltavina tietokirjailijat Helena Pilke ja Ilkka Enkenberg. 
Toimittajana Ville Talola. 
Äänisuunnittelu Katja Kostiainen. 
Lukijoina: Juha Hjelm, Hansku Kurkela, Marko Miettinen ja Marja Vehkanen

Korjaus 3.2.2026 klo 13.05: Kohdassa 38'47 kerrotaan virheellisesti, että sanomalehti Ilkka olisi ilmestynyt Seinäjoella vuonna 1917. Ilkan toimitus ja ilmestymispaikka olivat kuitenkin tuohon aikaan Vaasa. Seinäjoelle lehti muutti vasta vuonna 1962.

]]></description><pubDate>Mon, 2 Feb 2026 06:25:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4test.akamaized.net/mediaredirect/78-0369b540ae1e42f59ddf249ce56cfe44.mp3" type="audio/mp3" length="538176"/><dcterms:subject><![CDATA[Elävä historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2026-02-02T06:25:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2803"/><itunes:duration>46:43</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Panssarilaiva Ilmarinen ja operaatio Nordwind – Suomi Saksan apuna Viroa valtaamassa]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://areena-test.yle.fi/1-76900270</link><guid isPermaLink="false">1-76900270</guid><description><![CDATA[Suomen Laivaston lippulaiva, raskaasti aseistettu 3800-tonninen panssarilaiva Ilmarinen, katosi jatkosodassa kuin tuhka tuuleen. Syksyn 1941 jälkeen kukaan ei virallisesti vuosiin tiennyt sen olinpaikasta mitään. Todellisuudessa se oli traagisesti uponnut Suomenlahden syvyyksiin Saksan Viron valtaukseen liittyvässä operaatio Nordwindissä. Vain harvat tiesivät, erilaisia huhuja liikkui.

Vaikka tapahtumien salailu alkoi vuosien ja vuosikymmenten mittaan murtua, täysin se ei ole päättynyt vieläkään: huomattava osa uppoamisen syitä selvittäneen tutkimuskomission dokumenteista on yhä kateissa. Mutta miksi? Mistä oikein oli kyse?

Ilmarisen tuhosta on toki jo aiemmin julkaistu muun muassa pari kirjaa ja televisiodokumentti, mutta ensimmäinen historiantutkimuksellinen teos siitä on laadittu vasta nyt: Ilmarinen 1941 – Operaatio Nordwind ja Suomi (SKS, 2026). Olisiko koko kuva tapauksesta vihdoin saatu?

Haastateltavana ohjelmassa on historiantutkija ja tietokirjailija Ville Jalovaara.

Toimittaja: Pasi Toiviainen.
Änisuunnittelija: Katja Kostiainen. 
Lukijat: Harri Alanne ja Nina Naakka.
]]></description><pubDate>Mon, 26 Jan 2026 06:25:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4test.akamaized.net/mediaredirect/78-be0ab9bac152497687025f35a29ad2f0.mp3" type="audio/mp3" length="563328"/><dcterms:subject><![CDATA[Elävä historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2026-01-26T06:25:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2934"/><itunes:duration>48:54</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Alkuperäiskansa maorit olivat niin hyviä rugbyssa, että heistä tuli koko Uuden-Seelannin ylpeydenaiheita]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://areena-test.yle.fi/1-76899557</link><guid isPermaLink="false">1-76899557</guid><description><![CDATA[Uuden-Seelannin rugbymaajoukkue All Blacks esittää aina ennen maaottelua alkuperäiskansa maorien perinteisen rituaalitanssin hakan. Rugbyssa hurjannäköinen ja -kuuloinen haka on haaste kamppailuun. Miksi maorit aikoinaan innostuivat rugbysta ja miten heistä tuli niin merkittävä tekijä lajin parissa?

Maorit ovat Uudessa-Seelannissa vähemmistö. Miksi kaikki, myös eurooppalaistaustaiset pelaajat, esittävät maorien hakan? Mitä rugbyn historia kertoo maorien yhteiskunnallisesta asemasta Uudessa-Seelannissa?

Haastateltavat: historiantutkija Mikko Myllyntausta ja Nga Puhi -maoriheimon jäsen Rob Marsh.
Toimittaja: Harri Alanne.
Äänisuunnittelu: Mikko Kymäläinen ja Laura Koso.
Lukija: Nicklas Wancke.
]]></description><pubDate>Mon, 19 Jan 2026 06:25:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><dcterms:subject><![CDATA[Elävä historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2026-01-19T06:25:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2888"/><itunes:duration>48:08</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Helsingin nimi pitää vaihtaa Sampolaksi! – Kiihkoilijat repivät Kalevalaa omakseen]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://areena-test.yle.fi/1-76895129</link><guid isPermaLink="false">1-76895129</guid><description><![CDATA[Pimeä Pohjola ja Väinämöisen uljas hahmo innostivat äärioikeistoa, joka löysi kansalliseepoksesta oikeutuksen nationalistisille pyrkimyksille. Rajuimmat piirit ehdottivat jopa pääkaupungin nimen vaihtamista Sampolaksi. Äärivasemmistolle Sammon ryöstö oli kuvaus siitä, miten kapitalistit riistävät työläisten hiellä taotun ihmekoneen, ja teosofit puolestaan löysivät Kalevalasta tukea huuruisille ajatuksilleen ikiaikaisesta salaperäisestä viisaudesta. 

Seikkailulle Kalevalan aatteelliseen historiaan matkataan kirjailija ja teatteriohjaaja Juha Hurmeen johdattamana. Kalevalan aatteellisen riepottelun kiihkeintä aikaa olivat 1900-luvun alkuvuosikymmenet. Juha Hurme on tutkinut Kalevalan historiaa teoksissaan Kenen Kalevala ja Sampo.

Haastateltava: Juha Hurme
Toimittaja: Kaisa Pulakka
Äänisuunnittelu: Katri Koivula]]></description><pubDate>Mon, 12 Jan 2026 06:25:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4test.akamaized.net/mediaredirect/78-ad8c38175f4642c8a94acea072c0ed2f.mp3" type="audio/mp3" length="569088"/><dcterms:subject><![CDATA[Elävä historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2026-01-12T06:25:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2964"/><itunes:duration>49:24</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Yksi suku sai puuvillan avulla Tampereen kukoistamaan – patruunat hyväntekijöinä ja riistäjinä]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://areena-test.yle.fi/1-76849276</link><guid isPermaLink="false">1-76849276</guid><description><![CDATA[Balttiansaksalainen Wilhelm von Nottbeck johti Finlaysonin puuvillatehdasta 1800-luvulla noin 45 vuotta. Tamperelaiset pitivät häntä hyvänä johtajana verrattuna muihin tehtaanpatruunoihin. Sanonta "Muut tehtaan johtajat menköön helvettiin, mutta Notpekki pääsee taivaaseen" kuvastaa, että hänen toimintansa koettiin oikeudenmukaisena. Mutta oliko hän hyväntekijä vai sittenkin työväestön riistäjä? Minkälaista oli työskennellä tehtaassa Nottbeckin aikaan?

Myös hänen poikansa, Lielahden kartanon patruuna Wilhelm von Nottbeck nuorempi, oli vaikutusvaltainen mies. Hän ajoi mm. rautateiden rakentamista Tampereelle. Toki monet Nottbeckien haluamat uudistukset eivät olleet pyyteetöntä hyväntekeväisyyttä, vaan lähtivät puuvillatehtaan tarpeesta.

Finlaysonin tehdasalue, Tallipiha ja museo Milavida ovat muistoja Nottbeckien ajoista Tampereella. 

Haastateltavat: historioitsija, FM Ulla Kaarina Mäkelä, museo Milavidan indententti Mari Lind. 
Arkistotoimittajana Tuulia Nieminen. 
Toimittaja ja äänisuunnittelu Rita Trötschkes.]]></description><pubDate>Mon, 5 Jan 2026 06:25:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4test.akamaized.net/mediaredirect/78-49f954e5d70b4794bb9f70caaf2d5e57.mp3" type="audio/mp3" length="558720"/><dcterms:subject><![CDATA[Elävä historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2026-01-05T06:25:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2910"/><itunes:duration>48:30</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Jalustalla ja varjoissa – antiikin alfaurokset ja nolot miehet]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://areena-test.yle.fi/1-76848817</link><guid isPermaLink="false">1-76848817</guid><description><![CDATA[Antiikin Kreikan ja Rooman kulttuureissa ihailtiin vahvoja, sotaisia miehiä, joiden tarinat ja esikuvat ovat muovanneet miehisyyden ihanteita sukupolvesta toiseen. 
Näitä muinaisten aikojen alfauroksia on palvottu ja jäljitelty kautta aikojen, ja heidän maskuliiniset hyveensä, kuten urheus taistelukentällä ja kunnian tavoittelu, ovat säilyneet pitkään miehisyyden mittapuina. Samalla tietyt piirteet, kuten heikkous tai feminiinisyys, on usein pyritty peittämään halveksunnan pelossa

Jaksossa tutustutaan antiikin Välimeren myyttisiin ja todellisiin sankareihin. Tutuiksi tulevat sotasankarit Akilleus, Odysseus, Aleksanteri Suuri, Caesar ja Marcus Antonius. Toisenlaista miestyyppiä edustavat filosofi Seneca ja kiertävä saarnaaja Jeesus.
Haastateltavat: historian dosentti Elina Pyy Helsingin yliopistosta ja historian dosentti Jaakkojuhani Peltonen Tampereen yliopistosta. 
Toimittaja: Riikka Suikkari.
Äänisuunnittelija: Katja Kostiainen.

Teokset:
Jaakkojuhani Peltonen: Aleksanteri Suuri – sankari ja myytti (Gaudeamus, 2021)
Jaakkojuhani Peltonen: Masculine Ideals and Alexander the Great (Routledge, 2025)
Maria Jokela & Joonas Vanhala (toim.): Gaius Julius Caesar
Rooman diktaattorin monet kasvot (Gaudeamus, 2025)]]></description><pubDate>Mon, 29 Dec 2025 06:25:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><dcterms:subject><![CDATA[Elävä historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2025-12-29T06:25:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2862"/><itunes:duration>47:42</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Elävä historia]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://areena-test.yle.fi/1-74535543</link><guid isPermaLink="false">1-74535543</guid><description><![CDATA[Elävä historia vie matkalle menneisyyden ihmisten tarinoihin aina muinaisesta Egyptistä Suomen lähihistoriaan. Kuuntelemalla näet maailman toisin.
]]></description><pubDate>Mon, 18 Aug 2025 06:25:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4test.akamaized.net/mediaredirect/78-b6155d109b5b412da8b73facfc25ebe5.mp3" type="audio/mp3" length="567168"/><dcterms:subject><![CDATA[Elävä historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2025-08-18T06:25:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2954"/><itunes:duration>49:14</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Elävä historia]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://areena-test.yle.fi/1-74534307</link><guid isPermaLink="false">1-74534307</guid><description><![CDATA[]]></description><pubDate>Mon, 4 Aug 2025 06:25:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><dcterms:subject><![CDATA[Elävä historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2025-08-04T06:25:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2855"/><itunes:duration>47:35</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Valtapelejä ja vodkaa valvontakomissiossa - miten Suomeen saapuneista briteistä tuli Neuvostoliiton pelinappuloita]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://areena-test.yle.fi/1-74533418</link><guid isPermaLink="false">1-74533418</guid><description><![CDATA[Harva tietää, että vuonna 1944 jatkosodan jälkeen välirauhan ehtoja valvomaan saapuneessa valvontakomissiossa oli mukana myös joukko brittejä. Britannia oli vuonna 1941 julistanut sodan natsi-Saksan rinnalla sotineelle Suomelle. Välirauhan osapuolena oli siis myös Britannia.
Mikä oli brittien rooli neuvostoliittolaisten dominoimassa valvontakomissiossa? Myötäilivätkö he kaikessa Neuvostoliittoa vai käytiinkä kulissien takana jonkinlaista kädenvääntöä Suomea koskevissa kysymyksissä? Oliko Suomelle mitään hyötyä siitä, että britit olivat mukana valvontakomissiossa?
Historiantutkija Ville Jalovaara on penkonut brittiläisiä arkistoja ja perehtynyt valvontakomission brittiosaston vaiheisiin Suomessa vuosina 1944-47.
Haastateltava: Ville Jalovaara.
Toimittaja: Harri Alanne.
Äänisuunnittelija: Katri Koivula.
Lukija: Nicklas Wancke.
]]></description><pubDate>Mon, 14 Jul 2025 06:25:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4test.akamaized.net/mediaredirect/78-c74ac197bf694e62a82ce5fd89724e1a.mp3" type="audio/mp3" length="553728"/><dcterms:subject><![CDATA[Elävä historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2025-07-14T06:25:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2884"/><itunes:duration>48:04</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Uuden ja modernin Olavinlinnan piti rauhoittaa Ruotsin itäraja, mutta toisin kävi]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://areena-test.yle.fi/1-74832598</link><guid isPermaLink="false">1-74832598</guid><description><![CDATA[Olavinlinnan rakennustyöt aloitettiin vuonna 1475, käsivoimin. Savonmaan talonpojat lohkoivat kiviä ja soutivat niitä vuosi toisensa perään Kyrönsalmen kallioluodolle.

Olavinlinna rakennettiin turvaamaan itärajaa. Erik Akselinpoika Tott, oppinut mies, sai tehtäväkseen uuden linnan rakennustyöt, kun Ruotsin itärajan levottomuuden pahenivat eikä Viipurin linnasta ollut turvaamaan rajaa koko sen pituudelta. 

Keskiaikaisten puolustuslinnojen joukossa Olavinlinna oli moderni rakennus, lähes trendikäs. Linnaa muokattiin vuosisatojen kuluessa aina sen mukaan, kuinka vihollisen sotatekniikka kehittyi. 

Olavinlinna oli enimmillään myös 200 ihmisen koti. Se oli oma mikrokosmoksensa, joka piti ruokkia ja vaatettaa. Lisäksi linnan nimikkopyhimys Olavi tarvitsi vuosipäivänään heinäkuussa pässiuhrin, varmuuden vuoksi. 

Millaista oli arki, entä tositilanteet keskiaikaisessa Olavinlinnassa? 

Haastateltava: FM Elise Pihlajaniemi
Toimittaja: Liisa Vihmanen
Äänisuunnittelu: Katja Kostiainen
Arkistotoimittaja: Outi Kortelainen
]]></description><pubDate>Mon, 7 Jul 2025 06:25:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4test.akamaized.net/mediaredirect/78-062b18a3698f4f2684dc4a32eb7cf6eb.mp3" type="audio/mp3" length="568704"/><dcterms:subject><![CDATA[Elävä historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2025-07-07T06:25:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2962"/><itunes:duration>49:22</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Kun CIA uhkasi Rauma-Repolaa – kylmän sodan salattu sukellusveneselkkaus ]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://areena-test.yle.fi/1-74451843</link><guid isPermaLink="false">1-74451843</guid><description><![CDATA[Rauma-Repola sai neuvostoliittolaisilta yllättävän tilauksen vuonna 1982. Suomalaisten piti rakentaa pienoissukellusvene. Salaisesta hankkeesta tuli kuuma diplomaattinen kiista kylmän sodan viimeisinä vuosina. Amerikkalaiset varoittivat, että sukellusveneiden vienti Neuvostoliittoon voi vaarantaa maailman turvallisuuden. Selkkauksen ratkaisemiseen osallistui lopulta jopa presidentti Mauno Koivisto, joka syytti amerikkalaisia kiristyksestä.

Haastateltavat: 
Rauma-Repolan idänkaupan johtajana toiminut Kari Ketola 
Rauma-Repolan pääjohtajana toiminut Tauno Matomäki 
ulkoministeriön alivaltiosihteerinä toiminut Paavo Rantanen 
pienoissukellusveneen pilotti Pekka Laakso (haastattelija Sirkka Haverinen, julkaistu Radio Suomen Sunnuntaivieras-sarjassa lokakuussa 2019)
sukellusveneprojektin johtaja Sauli Ruohonen (haastattelija Ari Lehikoinen, Kauppasotaa pinnan alla -dokumenttielokuva vuodelta 2008)

Toimittaja: Simo Sipola
Äänisuunnittelija: Katri Koivula

Lukijat: Tommi Hakko, Marko Miettinen, Sampo Mäkelä

Lähteet:
ulkoasiainministeriön arkisto
Arttu Käyhkö: Mir - suomalainen sukellusalus. Kustantaja Myllymäki, 2019.
Antti Tuuri: Tauno Matomäki - Suvipäivänä syntynyt. Otava, 2005.
Paavo Rantanen: Talviministeri - Diplomatian näyttämöltä politiikan parrasvaloihin. Gummerus, 2000.
Mauno Koivisto: Kaksi kautta II - Historian tekijät. Kirjayhtymä 1995.

]]></description><pubDate>Mon, 30 Jun 2025 06:25:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4test.akamaized.net/mediaredirect/78-1ce951b6a23d4eeb9cd0c2655fe2aa06.mp3" type="audio/mp3" length="400320"/><dcterms:subject><![CDATA[Elävä historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2025-06-30T06:25:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2085"/><itunes:duration>34:45</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Elsa Heporauta - Kalevalakorun luoja on unohdettu mahtinainen]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://areena-test.yle.fi/1-74449530</link><guid isPermaLink="false">1-74449530</guid><description><![CDATA[Elsa Heporauta oli 1920-30-lukujen Suomessa tärkeä ja näkyvä vaikuttajanainen. Heporauta oli tuottelias kirjailija, toimittaja ja järjestöihminen. Hänen monista hankkeistaan nykypäivään asti on elänyt Kalevalakoru - firma, jonka Elsa Heporauta pani alulle vuonna 1935, siis 90 vuotta sitten.

Ohjelmassa haastateltavana on tutkija Mila Santala, joka valmistelee väitöskirjaa Elsa Heporaudan elämästä. Ohjelman toimittaa Virpi Väisänen. 
Äänisuunnittelu: Katja Kostiainen.
]]></description><pubDate>Mon, 23 Jun 2025 06:25:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4test.akamaized.net/mediaredirect/78-196a805168564911ba703a5cfd94aefb.mp3" type="audio/mp3" length="567552"/><dcterms:subject><![CDATA[Elävä historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2025-06-23T06:25:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2956"/><itunes:duration>49:16</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Keskiaikaisen talonpojan rikas maailmankuva: tontut, haltijat, Jumala, Kristus ja Neitsyt Maria]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://areena-test.yle.fi/1-74448629</link><guid isPermaLink="false">1-74448629</guid><description><![CDATA[Suomalaisen keskiaikaisen talonpojan uskomusmaailma oli värikäs. Siihen kuului Jumalan, Kristuksen sekä Neitsyt Marian ja muiden pyhimysten lisäksi mm. esivanhemmat, metsänhaltijat, talonhaltijat ja tontut. 

Muinaisuskon pyhät paikat sijaitsivat luonnossa. Uhrikivien ja uhripuiden luona käytiin purkamassa huolia ja uhraamassa tiettyinä vuodenkierron merkkipäivinä. Kristinusko puolestaan toi mukanaan omat pyhimyksensä sekä kirkkorakennuksensa, jossa olivat läsnä Jumalan voimat. Nämä kaikki uskomukset elivät rinnakkain.

Mitä talonpoika mahtoi ajatella, kun hän astui vehreän luonnon keskeltä kirkkoon, jonka holvikaaret, kuvat, musiikki ja suitsukkeet muodostivat dramaattisen kokemuksen?
Entä miten Välimeren kulttuuripiirissä syntyneet kirkon opit saatiin juurrutettua suomalaisen kansanuskon rinnalle? 

Haastateltava: arkeologi ja keskiajan tutkija Ilari Aalto. 
Äänisuunnittelija: Matias Puumala.
Toimittaja: Riikka Suikkari.]]></description><pubDate>Mon, 16 Jun 2025 06:25:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><dcterms:subject><![CDATA[Elävä historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2025-06-16T06:25:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2949"/><itunes:duration>49:09</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Mätiä hampaita, löyhkääviä suita ja sietämätöntä särkyä - kuninkaallisten makeanhimon karmeat seuraukset]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://areena-test.yle.fi/1-74270453</link><guid isPermaLink="false">1-74270453</guid><description><![CDATA[Uuden ajan alussa 1500- ja 1600-luvuilla sokeri oli Euroopassa vielä melko harvinaista. Sitä oli kuitenkin yllin kyllin tarjolla kuninkaallisissa hoveissa, ja moni kruunupää oli perso makealle.
Sokerin vaikutusta hampaisiin ei kuitenkaan ymmärretty tai sen aiheuttamia haittoja hoitaa. Karieksen vuoksi kuninkaallisten hampaat mätänivät ja tulehtuivat, minkä vuoksi heidän suunsa haisivat hyvin pahalle.
Huono suunterveys oli monin tavoin vaarallista, ja tuskallinen hammassärky varmasti vaikutti myös kuninkaallisten päätöksentekoon.
Jaksossa vieraillaan Ruotsin kuninkaan Kustaa Vaasan, Englannin kuningattaren Elisabet I:n ja Ranskan kuninkaan Ludvig XIV:n hoveissa. Aikalaiset seurasivat tarkasti monarkkien terveydentilaa, myös heidän hampaidensa kuntoa.
Uuden ajan alun kuninkaallisten hampaiden kuntoa arvioi hammaslääkäri Terhi Palomäki.
Toimittaja: Harri Alanne
Äänisuunnittelija: Katja Kostiainen.
Lukijat: Jenni Stammeier ja Jukka Kuosmanen.
]]></description><pubDate>Mon, 9 Jun 2025 06:25:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><dcterms:subject><![CDATA[Elävä historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2025-06-09T06:25:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2827"/><itunes:duration>47:07</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Matkalaukullinen muistoja Neuvostoliitosta: Elokuvaohjaaja Raimo O Niemi koki kommunalkan ja oppi pelaamaan suhteilla]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://areena-test.yle.fi/1-74162985</link><guid isPermaLink="false">1-74162985</guid><description><![CDATA[Raimo O Niemi pyrki Moskovan elokuvakoulu VGIK:iin vuonna 1970. Neuvostoliitolla oli vetovoimaa tiedostavan nuorison keskuudessa ja niinpä Niemikin hyppäsi junaan tietämättä, mikä häntä odotti. Taskussa hänellä oli elokuvaohjaaja Mikko Niskasen entisen anopin osoite.   

Opinnot käynnistyivät ja Niemi solahti moskovalaiseen opiskelijaelämään. Tutuiksi tulivat kommunalkat, liikkumisrajoitukset ja ideologian pänttääminen. Arki rullasi, vaikka välillä oli helvetin vaikeaa, kuten hän nyt muistelee.

Neuvostoliittoon matkustettiin monesta syystä. Tässä ohjelmassa kerrotaan monenlaisia tarinoita Neuvostoliitosta. Miten ulkomaalaisena selvisi oudoista tilanteista.? Mitä me ylipäätään muistamme ja kuinka muistomme rakentuvat? Entä miten Putinin hyökkäys Ukrainaan muutti tapaamme muistaa Neuvostoliittoa?

Toimittaja: Liisa Vihmanen
Haastateltavat: Raimo O Niemi, Venäjän ja Neuvostoliiton historian dosentti Pia Koivunen, Turun yliopisto
Äänisuunnittelija: Panu Willman
Arkistotoimittaja: Outi Kortelainen

Lähteet: 
Raimo O Niemi: Miten minusta tuli elokuvaohjaaja, Musta taide
Helle Anna & Koivunen Pia: Neuvostoliitto muistoissa ja mielikuvissa, SKS]]></description><pubDate>Mon, 2 Jun 2025 06:25:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4test.akamaized.net/mediaredirect/78-33f9458b0f8244e18ed53101a6c11614.mp3" type="audio/mp3" length="564288"/><dcterms:subject><![CDATA[Elävä historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2025-06-02T06:25:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2939"/><itunes:duration>48:59</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Walesin paastoava tyttö – Sarah Jacob ei syönyt, ja se kuohutti viktoriaanista Britanniaa]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://areena-test.yle.fi/1-74114790</link><guid isPermaLink="false">1-74114790</guid><description><![CDATA[Voiko ihminen selvitä vuosia ilman ruokaa ja juomaa? Näin ainakin uskoivat ne, jotka matkustivat Walesin maaseudulle tapaamaan ihmeellistä Sarah Jacobia. Herttaisesta, sievästi puetusta tytöstä tuli maanlaajuinen kuuluisuus, sillä hän ei ollut syönyt kahteen vuoteen.

Kun lontoolaiset sairaanhoitajat saapuivat tarkkailemaan väitettyä ihmettä, vastakkain asettuivat moderni lääketiede ja perinteinen usko ihmeisiin. Mitä tapahtuu, kun kaksi erilaista maailmankuvaa ottaa mittaa toisistaan pienen tytön vuoteen äärellä 1860-luvun Britanniassa?

Haastateltavana: Soile Ylivuori, historian apulaisprofessori Helsingin yliopistosta. Toimittajana Henna-Leena Kallio. Äänisuunnittelijana: Panu Willman. Lukijoina: Sakari Silvola, Riikka Suikkari, Juuso Pekkinen, Jenni Stammeier.
]]></description><pubDate>Mon, 26 May 2025 06:25:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4test.akamaized.net/mediaredirect/78-236f867b100d4f76bfc704d23fceb824.mp3" type="audio/mp3" length="468480"/><dcterms:subject><![CDATA[Elävä historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2025-05-26T06:25:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2440"/><itunes:duration>40:40</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Vodkaa, veijareita ja vaihtokauppaa – miten Neuvostoliitto sai Suomen talouden kukoistamaan]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://areena-test.yle.fi/1-74081597</link><guid isPermaLink="false">1-74081597</guid><description><![CDATA[Sotakorvaukset Neuvostoliitolle olivat raskas taakka toipuvalle kansalle, mutta ne muodostuivat lopulta siunaukseksi Suomen kansantaloudelle. Naapurusten välistä ainutlaatuista kaupankäyntiä alettiin Suomessa kutsua idänkaupaksi, ja se sai Suomen talouden kukoistamaan.
Idänkaupan veteraanit kertovat, mitä Suomen ja Neuvostoliiton kauppaneuvottelujen kulisseissa tapahtui. Pestiinkö suut vodkalla, kun entiset viholliset istuivat neuvottelupöytään?

Haastateltavat: 
Rauma-Repolan idänkaupan johtajana toiminut Kari Ketola 
Nokian idänkaupan johtajana toiminut Stefan Widomski 
rakennusliike SRV:n perustaja Ilpo Kokkila 
taloustoimittaja Arja Piispa 
Rauma-Repolan pääjohtajana toiminut Tauno Matomäki 
Luhdan toimitusjohtajana toiminut Pekka Luhtanen 
taloustoimittaja ja Ylen Moskovan-kirjeenvaihtajana toiminut Jyrki Koulumies 
ulkoministeriön alivaltiosihteerinä toiminut Paavo Rantanen 
Nesteen varatoimitusjohtajana toiminut Kai Hietarinta 
Finn-Stroin toimitusjohtaja Risto Kangas-Ikkala 
Venäjän markkinoista Luhdalla vastannut Keni Luhtanen
Nokian digitaalisen puhelinkeskuksen toisena pääsuunnittelijana Keijo Olkkola

Toimittajana Simo Sipola. Äänisuunnittelu Joonatan Kotila.
]]></description><pubDate>Mon, 19 May 2025 06:25:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4test.akamaized.net/mediaredirect/78-54eb2f4395ed4baebf322e3b90096d87.mp3" type="audio/mp3" length="551232"/><dcterms:subject><![CDATA[Elävä historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2025-05-19T06:25:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2871"/><itunes:duration>47:51</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Yhdysvaltojen kivulias opioidikriisi – oliko kaiken taustalla yksi ahne suku?]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://areena-test.yle.fi/1-73932966</link><guid isPermaLink="false">1-73932966</guid><description><![CDATA[OxyContin-kipulääke on yksi suurimmista myyntimenestyksistä lääketeollisuuden historiassa. Se myös synnytti Yhdysvaltojen opioidikriisin 1990-luvun lopulla. 
OxyContin-lääkkeen tarina on kivulias ja koukuttava. Se mullisti tavan hoitaa kipua, mutta sen avulla Sackler-suku onnistui epäeettisten toimintamalliensa kanssa haalimaan itselleen jättiomaisuuden. Miten opioidkriisi oikein syntyi? Mikä merkitys oli Yhdysvaltojen leväperäisellä lääkevalvonnalla ja millaiseen vastuuseen Sacklerien suku joutui?


Toimittaja: Lasse Nousiainen
Äänisuunnittelu: Katja Kostiainen
Haastateltava: Margareeta Häkkinen
Lukijat: Satu Kivelä ja Sampo Mäkelä
Lähde: Patrick Radden Keefe: Kivun valtakunta (Gummerus, 2003)]]></description><pubDate>Mon, 12 May 2025 06:25:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><dcterms:subject><![CDATA[Elävä historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2025-05-12T06:25:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2943"/><itunes:duration>49:03</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Kunniallinen nainen ei sävellä - historian säveltäjänaiset kärsivät julkisesta pilkasta ja syrjinnästä ]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://areena-test.yle.fi/1-73881992</link><guid isPermaLink="false">1-73881992</guid><description><![CDATA[Säveltäjä-kapellimestari Heidi Sundblad-Halmeen (1903—1973) elämä avaa näköaloja Suomen historian säveltäjänaisten kohtaloihin. Naisen ei ollut 1900-luvun alkupuolella soveliasta toimia julkisesti säveltäjänä. Heidi Sundblad-Halme puski läpi harmaan kiven, vaikka häntä kiusattiin ja väheksyttiin, hänet suljettiin systemaattisesti ulos Suomen musiikkielämästä ja lopuksi unohdettiin kokonaan. Miksi miehet eivät suvainneet säveltäviä naisia, ja millaista kohtelua säveltäjänaiset joutuivat kärsimään?

Toimittaja: Noora Hirn
Haastateltavat: musiikintutkija Nuppu Koivisto-Kaasik ja Heidi Sundblad-Halmeen pojantytär Laura Nordström
Äänisuunnittelija: Katja Kostiainen
Lukijat: Miika Lauriala, Jari Rantschukoff, Markus Virtanen

Ohjelmassa soivat musiikkikatkelmat:
J. S. Bach: Wir glauben all an einen Gott, koraalialkusoitto kokoelmasta Clavier-Übung 3. BWV680. Marie-Claire Alain, urut.

Ludvig van Beethoven: Guds lov i naturen. Elisabeth Söderblom, laulu ja Heidi Sundblad-Halme, piano. Ylen radioarkisto.

Heidi Sundblad-Halme: Danse drolatique, osa 4 pianosarjasta Pieni merimies op.4. Tiina Karakorpi, piano. Ylen kantanauha.

Heidi Sundblad-Halme: Fragment av en stämning, melodraama lausujalle ja pianolle op.9. Marika Kivinen, lausunta ja Jenna Ristilä, piano. Ylen kantanauha.

Heidi Sundblad-Halme: Lumottu vyö -baletti. Helsingin kaupunginorkesteri, joht. Emilia Hoving. Live-konserttitaltiointi 31.1.2025. Helsingin kaupunginorkesteri.

Heidi Sundblad-Halme: Pan soittaa, osa 3 Pan-sarjasta op.35. Helsingin Naisorkesteri, joht. Heidi Sundblad Halme, laulu Kaija Weckström, huilu Eeva Jalavisto. Live-konserttitaltiointi Helsingin Naisorkesterin 20-vuotisjuhlakonsertista 2.2.1958. Ylen radioarkisto.

Ludwig Schlögel, sov. Heidi Sundblad-Halme: Wienermarsch. Helsingin Naisorkesteri, joht. Heidi Sundblad. Live-konserttitaltiointi Helsingin Naisorkesterin vappumatineasta 1.5.1960. Heidi Sundblad-Halmeen perhearkisto.


Lähteet:
Nuppu Koivisto-Kaasik & Susanna Välimäki: Sävelten tyttäret - Säveltävät naiset Suomessa 1800-luvulta 1900-luvulle
Pirkko Moisala & Riitta Valkeila: Musiikin toinen sukupuoli
Eliisa Määttänen Boynton: Helsingin Naisorkesterin viisi vuosikymmentä 1938-1988
Helsingin Naisorkesterin arkisto Helsingin kaupunginarkistossa
Kansalliskirjaston Heidi Sundblad-Halmetta koskevat lehtileikkeet
Heidi Sundblad-Halmeen kotiarkisto]]></description><pubDate>Mon, 5 May 2025 06:25:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><dcterms:subject><![CDATA[Elävä historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2025-05-05T06:25:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2889"/><itunes:duration>48:09</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Suomalaiset juutalaiset taistelivat natsi-Saksan rinnalla – jatkosodan merkillinen tarina]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://areena-test.yle.fi/1-74216980</link><guid isPermaLink="false">1-74216980</guid><description><![CDATA[Telttasynagoga natsien vieressä ja rautaristiansiomerkkejä juutalaisille? Tämä oli totta Suomessa jatkosodan aikana. Kun Suomi päätyi aseveljeyteen natsi-Saksan kanssa, astuivat Suomen juutalaiset armeijan harmaisiin kuten muutkin sotilaat. Tilanne oli heille tosin absurdi: samalla, kun natsit joukkotuhosivat juutalaisia Euroopassa, Suomen juutalaiset taistelivat heidän rinnallaan Neuvostoliittoa vastaan. Miten se oli käytännössä edes mahdollista, niin saksalaisten kuin juutalaisten osalta? 

Toimittaja ja äänisuunnittelu: Nadja Mikkonen
Asiantuntijat: kirjailija John Simon ja dosentti, tietokirjailija Samuli Skurnik
Taustahaastattelu: Oula Silvennoinen
Miksaus: Matias Puumala

Lähteitä:
Hannu Rautkallio: Suomen juutalaisten aseveljeys
John Simon: Mahdoton sota – kun suomenjuutalaiset taistelivat natsi-Saksan rinnalla
Samuli Skurnik: Narinkkatorilta Kiestingin mottiin 
Lars Westerlund, ed.: POW deaths and people handed over to Germany and the Soviet Union in 1939–55
Lars Westerlund, ed.: Sotavangit ja internoidut 
Stéphane Bruchfeld ja Paul A. Levine: Kertokaa siitä lapsillenne
Heikki Ylikankaan selvitys valtioneuvoston kanslialle 5/2004
Taimi Torvinen: Kadimah – Suomen juutalaisten historia
Henrik Meinander: Suomi 1944
Oula Silvennoinen: Salaiset aseveljet 
Tammenlehvän perinneliitto: Kohtalot Pro Patrian takaa: Helsingin juutalainen seurakunta
Holocaust Encyclopedia: Denmark
HS: Natsijohtajan Suomen-vierailusta vaiettiin vuosikymmenet: Heinrich Himmler souteli Hämeessä, shoppaili Stockmannilla ja hyppyytti isäntiään
Yle: Norja pyysi vihdoin anteeksi holokaustin uhreilta
Sotasampo
Suomen juutalaisten sotaveteraanien perinnekilta: Suomen juutalaiset sotilaat ja lotat Suomen sodissa 1939–1945.
]]></description><pubDate>Mon, 28 Apr 2025 06:25:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><dcterms:subject><![CDATA[Elävä historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2025-04-28T06:25:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2961"/><itunes:duration>49:21</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Keuhkotaudin kantajat: Kun kaikilla oli tuberkuloositartunta]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://areena-test.yle.fi/1-73679716</link><guid isPermaLink="false">1-73679716</guid><description><![CDATA[Keuhkotauti, eli tuttavallisemmin tubi oli tappava, bakteeriperäinen sairaus joka kuritti Eurooppaa erityisesti 1800- ja 1900-luvuilla. Suomi oli yksi pahimpia keuhkotaudin runtelemia maita ja 1900-luvulle tultaessa käytännössä kaikilla oli tartunta. Siitä huolimatta tauti leimattiin köyhien sairaudeksi. 

Tubi oli arvaamaton. Taudin puhkeamista ei voinut ennustaa eikä siihen vaikuttanut oliko duunari, ministeri tai runoilija. Kuitenkin keuhkotautiparantolat jakautuivat potilaiden varallisuuden mukaan. Euroopan alppikylissä itseään hoidatti yläluokkainen kulttuuriväki, kansanparantoloissa taas yskivät muut, eli ne onnekkaat, jotka parantolapaikan ylipäätään saivat. 

Tuberkuloosia sairastaneet perheet olivat usein tilanteessa, jossa vastasyntyneet vauvat jouduttiin antamaan suoraan joulumerkkikodeiksi kutsuttuihin lastenkoteihin, jotta he säästyisivät kohtalokkaalta tartunnalta. 

Tuberkuloosin sairastaminen leimasi ihmisiä, samaan tapaan kuin AIDS 1980-luvulla. 


Asiantuntijat: dos. Agneta Rahikainen (HY) ja dos. Heini Hakosalo (OY)
Toimittaja, käsikirjoittaja: Liisa Vihmanen
Äänisuunnittelu: Panu Willman
Arkistotoimittaja: Outi Kortelainen


Kirjallisuus: 

Rahikainen Agneta: Edith Södergran Elämä, S&S 2023
Vuori Katariina: Joulumerkkikodin lapset, Like 2016
]]></description><pubDate>Mon, 21 Apr 2025 06:25:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4test.akamaized.net/mediaredirect/78-f0278ab20c4947a4bbaafb1d7495e98a.mp3" type="audio/mp3" length="572928"/><dcterms:subject><![CDATA[Elävä historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2025-04-21T06:25:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2984"/><itunes:duration>49:44</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Noitamiehet oikeuden edessä – murhasuunnitelmia, veronkiertoa ja silkkaa väkivaltaa]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://areena-test.yle.fi/1-73938944</link><guid isPermaLink="false">1-73938944</guid><description><![CDATA[Lavinnon noitien suku oli kuin mafiaperhe, joka onnistui pelolla valtamaan itselleen kokonaisen kylän. Juho Matinpoika perheineen aiheuttivat 1660- ja 1670-luvuilla virkavallalle harmaita hiuksia, kun synkistä ja pelottavista taikojen ja kirousten langettajista ei meinattu millään päästä eroon. 

Noitasyytökset asettivat 1600-luvun tuomarit kuitenkin kiehtovan ongelman eteen: Miten ratkoa yliluonnollisia rikoksia, joita oli mahdoton todistaa koskaan tapahtuneeksi? 

Haastateltavana: Mirkka Lappalainen
Toimittaja: Hanna Asikainen
Äänisuunnittelu: Laura Koso
Arkistomateriaali: Olga Hepoaho laulaa itkuvirsiä ja loitsuja ]]></description><pubDate>Mon, 14 Apr 2025 06:25:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4test.akamaized.net/mediaredirect/78-c4ed552840224d159268572cab427fa9.mp3" type="audio/mp3" length="550272"/><dcterms:subject><![CDATA[Elävä historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2025-04-14T06:25:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2866"/><itunes:duration>47:46</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Monty Python -legenda Michael Palin selvitti unohdetun isosetänsä tarinan - Harry Palin ei sopinut viktoriaaniseen muottiin]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://areena-test.yle.fi/1-73589775</link><guid isPermaLink="false">1-73589775</guid><description><![CDATA[Joitakin vuosia sitten Michael Palin löysi perhearkistosta valokuvan salaperäisestä nuoresta miehestä univormussa. Kyse oli hänen isosedästään Harrysta, joka kuoli vain 32-vuotiaana Sommen taistelussa ensimmäisessä maailmansodassa.
Paljoa sen enempää Harry Palinista ei tiedetty, joten Michael Palin päätti ottaa hänestä selvää.
Selvitystyön tuloksena syntyi kirja Great-Uncle Harry. A Tale of War and Empire.
Harry Palinin elämä on näkymä viktoriaaniseen Britanniaan ja sen imperiumiin sekä ensimmäiseen maailmansotaan. Hän työskenteli Intiassa ja Uudessa-Seelannissa sekä taisteli Gallipolissa ja länsirintamalla.
Harryn tarina kertoo myös niistä odotuksista, joita hyvästä keskiluokkaisesta perheestä tulevalle pojalle asetettiin - ja siitä, miten vaikeaa niiden kanssa oli elää.
Haastateltavana Monty Pythonista sekä matkailuohjelmistaan ja kirjoistaan tunnettu Sir Michael Palin.
Toimittajana Harri Alanne. Äänisuunnittelijana Juha Sarkkinen. Harry Palin -sitaatit luki Ronan Browne.
]]></description><pubDate>Mon, 7 Apr 2025 06:25:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><dcterms:subject><![CDATA[Elävä historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2025-04-07T06:25:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2966"/><itunes:duration>49:26</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Kohtalokkaat korttihuijarit – 1920-luvun huijariporukan nousu ja tuho]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://areena-test.yle.fi/1-73584678</link><guid isPermaLink="false">1-73584678</guid><description><![CDATA[1920-luvun Suomessa kortin pelaaminen oli yleistä ja helppoa ajanvietettä, mitä harrastettiin vaikkapa junamatkoilla. Toisinaan pelattiin jopa rahasta, ja erilaiset korttihuijarit haistoivat tilaisuutensa. Helsinkiin muodostuikin muuan huijariporukka, jonka metkut koituivat monille kohtalokkaiksi.

Mutta keitä olivat nämä huijarit? Miten he operoivat, millaista tuhoa he saivat aikaan, ja miten heidän korttitalonsa lopulta kaatui? Haastateltavana on historioitsija ja tietokirjailija Kari Koskela. Toimittaja on Pasi Toiviainen ja äänisuunnittelija Laura Koso. Lukijoina Harri Alanne, Nina Naakka ja Jenni Stammeier.]]></description><pubDate>Mon, 31 Mar 2025 06:25:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4test.akamaized.net/mediaredirect/78-6ce3f1419e4d4e2e8a953f6c8da6c943.mp3" type="audio/mp3" length="519552"/><dcterms:subject><![CDATA[Elävä historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2025-03-31T06:25:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2706"/><itunes:duration>45:06</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Kun kuningas vaihtui tsaariin – Turun ravintolabuumi 1700- ja 1800 -lukujen vaihteessa]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://areena-test.yle.fi/1-73557941</link><guid isPermaLink="false">1-73557941</guid><description><![CDATA[Turussa koettiin 1700-luvun lopulla ravintolabuumi, ja 1800-luvun alussa yleistyi se, että myös säätyläistö alkoi vierailla ravintoloissa. Paremman väen olisi aiemmin ollut säädytöntä mennä ravintolaan.

Ohjelman kaupunkikohteena on nimenomaan Turku, sillä useimmiten juuri sitä kautta saapuivat uusimmat muotivirtaukset Suomen alueelle. Parhaissa ravintoloissa, kuten Seipellillä ja Seurahuoneella, oli paikallisten ruoka-aineiden lisäksi tarjolla ulkomaisia herkkuja, esimerkiksi ostereita ja hummereita. 

Ajanjakson ravintolakulttuurissa on paljon tuttua, kuten noutoruoka, ja toisaalta paljon vierasta, kuten vaikkapa makean ja suolaisen sekamelska.

Haastateltavat: arkkitehtuurin historian ja restauroinnin apulaisprofessori Panu Savolainen Aalto-yliopistosta sekä historioitsija Topi Artukka Turun yliopistosta.
Toimittaja: Riikka Suikkari.
Äänisuunnittelija: Mikko Kymäläinen.]]></description><pubDate>Mon, 24 Mar 2025 06:25:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4test.akamaized.net/mediaredirect/78-3273b78257b9486a8a228d9dfc5e4529.mp3" type="audio/mp3" length="538176"/><dcterms:subject><![CDATA[Elävä historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2025-03-24T06:25:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2803"/><itunes:duration>46:43</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Saatana saapui Suomeen – ysärin satanismipaniikin syyt ja seuraukset]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://areena-test.yle.fi/1-73551459</link><guid isPermaLink="false">1-73551459</guid><description><![CDATA[Tämän jakson kuunneltuasi tiedät, miten Suomessa syntyi paniikki saatananpalvonnasta 1990-luvulla. Miten eri ilmiöt, kuten black metal, kristillisten tahojen huolet, media ja hautausmaailkivalta saivat Suomessa kierroksia? Entä miten pelko saatananpalvojista lähti alunperin liikkeelle Yhdysvalloista, ja millaisia seurauksia sillä oli? Tiedossa on väkevä pimeyden jakso ja samalla nostalgiamatka lama-Suomeen.

Haastateltavat: Uskontotieteen yliopistonlehtori Tuomas Äystö, viestintäasiantuntija, tietokirjailija Katri Ylinen, toimittaja Raija Pelli.
Toimittajana Nadja Mikkonen. 
Äänisuunnittelu: Nadja Mikkonen. 
Miksaus: Joonatan Kotila.
Michelle remembers -kirjan otteen luenta: Jenni Stammeier. 
Iltalehden kahden otsikon ääneenluenta toteutettu tekoälyäänellä. 

Lähteet:
Tuomas Äystö: Paholaisen perilliset. Satanismipaniikin synkkä historia 
Katri Ylinen: Saatanallinen paniikki
Titus Hjelm: Saatananpalvonta, media ja suomalainen yhteiskunta
Church of Satan
Michelle Smith ja Lawrence Pazder: Michelle remembers
Los Angeles Times: I’m Sorry 
Iltalehden arkisto
Ilta-Sanomat: ”Historian karmein rikos” alkoi paljastua, kun Kiertokapulan kaatopaikalta löytyi ihmisen jalka 
Yle: Peloteltiinko sinuakin nuorena saatananpalvonnalla? 90-luvun mediapaniikki näkyi kouluissakin, ja se teki Päivi Niemestä kuuluisan 
Ylioppilaslehti: 
-Suomen kultakauden taiteilijat inspiroituivat yhdistämään kansaa esoteerisuudella – nyt äärioikeiston radikaali haara hakee siitä henkistä pohjaa itselleen 
-Order of Nine Angles -​satanistinatsit eivät ole pelkkä vitsi
]]></description><pubDate>Mon, 17 Mar 2025 06:25:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><dcterms:subject><![CDATA[Elävä historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2025-03-17T06:25:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2960"/><itunes:duration>49:20</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Lukemisen vallankumous]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://areena-test.yle.fi/1-73157140</link><guid isPermaLink="false">1-73157140</guid><description><![CDATA[Euroopassa oli 1700-luvun lopulta lähtien käynnissä lukemisen vallankumous. Kirjapainot työnsivät markkinoille yhä enemmän luettavaa ja lukijoiden määrä kasvoi. Uusi kirjallisuuden muoto, romaani, toi lukijoiden joukkoon lisää naisia ja työväkeä. Suomeen syntyivät ensimmäiset vakiintuneet kirjakaupat ja yleiset kirjastot. 
 
Haastateltavat: tutkijat Heli Rantala, Ulla Ijäs ja Anu Koskivirta. 
Toimittaja: Virpi Väisänen.
Äänisuunnittelu: Matias Puumala]]></description><pubDate>Mon, 10 Mar 2025 06:25:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><dcterms:subject><![CDATA[Elävä historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2025-03-10T06:25:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2849"/><itunes:duration>47:29</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Tampereen Lenin-museo oli kummajainen – miksi se eli pidempään kuin Neuvostoliitto?]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://areena-test.yle.fi/1-73156043</link><guid isPermaLink="false">1-73156043</guid><description><![CDATA[Tampereen Lenin-museo eli pitkän ja vaiherikkaan elämän. Tamperelaisten kommunistien aloitteesta perustetusta museosta tuli merkittävä ulkopolitiikan näyttämö ja "idänsuhteiden ilmapuntari". Sitä on kutsuttu myös Suomen vihatuimmaksi museoksi.
Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen museo säilyi sen silloisen johtajan Aimo Minkkisen ponnistelujen ansiosta. Minkkinen toi Leninin rinnalle neuvostonostalgiaa, jota ihmettelemään saapui mm. amerikkalaisia turisteja. Museon mainetta kasvatti 90-luvun alussa huhu, että Leninin palsamoitu ruumis siirrettäisiin Moskovasta Tampereelle. Mistä tuo huhu alun perin lähti liikkeelle? Miksi Lenin-museo perustettiin Tampereelle, ja miksi se lopulta suljettiin marraskuussa 2024?
Haastateltavina Lenin-museon entinen johtaja Aimo Minkkinen, tutkija Pia Koivunen ja Työväenmuseo Werstaan johtaja Kalle Kallio.
Toimittajana Harri Alanne.
Äänisunnittelu Joonatan Kotila.]]></description><pubDate>Mon, 3 Mar 2025 06:25:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><dcterms:subject><![CDATA[Elävä historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2025-03-03T06:25:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2548"/><itunes:duration>42:28</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Muistovärssy, kauppalista ja päiväkirja – kynäilevän ihmisen jäljet]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://areena-test.yle.fi/1-73004570</link><guid isPermaLink="false">1-73004570</guid><description><![CDATA[Muistokirjoja liikkui luokkahuoneissa vielä muutamia vuosikymmeniä sitten. Tapana oli, että kirja annettiin ystävälle, joka kynäili siihen muistovärssyn. Ei itse keksittyä, vaan kopion jostakin aiemmin lukemastaan. Nyt nuo värssyt muistuttavat maailmasta, jolloin parasta, mitä tyttölapsi saattoi toivoa, oli aviomies. 

Kalenterit, muistiot, suttupaperit ja päiväkirjat. Kaikki, mihin olemme ajatuksiamme tai suunnitelmiamme tallentaneet, kertovat paitsi arjen historiasta, myös maailmanhistorian suurista muutoksista. Päiväkirjojen suosio kasvaa aina, kun ajat ovat vaikeat. 

Kansallisarkistoon on talletettu paitsi virallisia asiakirjoja, myös yksityisiä päiväkirjoja ja epävirallisia luetteloita. Sieltä löytyy niin ilmavalvonnan vuoropäiväkirja, Etsivän keskuspoliisin etsintäkuulutusvihko kuin myös lasten päiväkirjoja ja ostoslistoja. 
Yhteistä vanhoille mustiinpanoille on se, että niissä on hyvin vähän mitään henkilökohtaista. Mutta se, mikä on yksityistä ja mikä julkista, on vaihdellut. 

Asiantuntija: FT Maria Kallio-Hirvonen
Toimittaja: Liisa Vihmanen
Lukija: Hannamari Vallila
Äänisuunnittelu: Katri Koivula

Lähteet:
Kotiarkisto
Kansallisarkisto
Roland Allen: The notebook - A history of thinking on paper ]]></description><pubDate>Mon, 24 Feb 2025 06:25:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4test.akamaized.net/mediaredirect/78-0fc64fb362064ce2b8c1e32508aeeefa.mp3" type="audio/mp3" length="552960"/><dcterms:subject><![CDATA[Elävä historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2025-02-24T06:25:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2880"/><itunes:duration>48:00</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Kun Suomi käänsi selkänsä – Lapin sodan vaietut kokemukset]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://areena-test.yle.fi/1-72947836</link><guid isPermaLink="false">1-72947836</guid><description><![CDATA[Lapin sodan evakoita ei tunnuta muisteltavan yhtä usein kuin Karjalan evakoita. Miksi Suomi käänsi selkänsä Lapin sodan evakoille? Eikö Lapin sota sopinut osaksi suurta kansallista tarinaamme? 
Sodasta on kirjoitettu paljon ja sen vaiheet tunnetaan hyvin tarkasti. Vaikenemisella viitataan usein siihen, kuinka monet sodan ja evakkoajan kokeneet ovat jättäneet kertomatta liian kipeinä tai häpeällisinä koettuja asioita.

Lapin sotaa käytiin keväällä 1945 tasan 80 vuotta sitten, kun suomalaisten tuli ajaa maassa olevat saksalaisjoukot pohjoiseen suuntaan, pois Suomen maaperältä. Sota merkitsi uutta aaltoa nuorten suomalaisten miesten kuolemia vihollisen luoteihin, Lapin ennennäkemätöntä tuhoa sekä yli 100 000 ihmisen joutumista pakolaisiksi, pois kodeistaan. Sotaan viitataan usein vaiettuna ja unohdettuna sotana. 

Asiantuntijoina ovat tietokirjailija Mika Kulju sekä yliopistotutkija Outi Autti Oulun yliopistosta. Toimittaja on Ville Talola.
Äänisuunnittelu: Mikko Kymäläinen
Lukijat: Juha Hjelm, Nadja Mikkonen ja Kati Joutjärvi
Sitaatit: Outi Autin haastatteluaineisto]]></description><pubDate>Mon, 17 Feb 2025 06:25:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4test.akamaized.net/mediaredirect/78-9942a0157bcd4f5aaff7525208b9ac28.mp3" type="audio/mp3" length="553728"/><dcterms:subject><![CDATA[Elävä historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2025-02-17T06:25:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2884"/><itunes:duration>48:04</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Gurun lumous – kolmen kulttijohtajan elämät ja menetelmät]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://areena-test.yle.fi/1-72890147</link><guid isPermaLink="false">1-72890147</guid><description><![CDATA[Yhdysvaltalaiset kulttijohtajat Jim Jones, Marshall Applewhite ja Keith Raniere olivat kaikki guruina erilaisia. Jones vaikuttui 1900-luvun puolivälin kommunismista, Applewhite myöhemmistä ufo-uskomuksista, ja Raniere vuosisadan lopun business-virtauksista. Lisäksi yksi oli harhaisena omissa maailmoissaan, toinen kylmän laskelmoiva, ja kolmas taas jotain muuta. Joka tapauksessa, karu loppu tuli kaikille heidän kulteilleen – niin Kansan temppelille, Taivaan portille, kuin NXIVM:llekin.

Mutta miten ihmeessä sadat ja jopa tuhannet ihmiset päätyivät heidän pauloihinsa? Miten gurut oikein uhrejaan manipuloivat? Entä antaisiko heidän persoonallisuuksiensa ymmärtäminen vastalääkkeen muidenkin tuhoisien gurujen manipulointeihin?

Ohjelmassa haastateltavana on psykologian tohtori ja tietokirjailija Manne Laukkanen. Toimittaja on Pasi Toiviainen, ja äänisuunnittelija Joonatan Kotila.]]></description><pubDate>Mon, 3 Feb 2025 06:25:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4test.akamaized.net/mediaredirect/78-8a7dfed440bd4f6abf64940cff9ecd99.mp3" type="audio/mp3" length="563520"/><dcterms:subject><![CDATA[Elävä historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2025-02-03T06:25:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2935"/><itunes:duration>48:55</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Kun Suomi tarvitsi oikeusvaltion puolustajia – presidenttipari Ester ja K.J. Ståhlberg]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://areena-test.yle.fi/1-72881724</link><guid isPermaLink="false">1-72881724</guid><description><![CDATA[Kun muualla Euroopassa valtaan nousivat 1930-luvulla diktaattorit, Suomessa säilyi demokratia. Miten se onnistui hauraassa ja nuoressa valtiossa? Presidenttiparin tarina on dokumentti sinnikkäistä oikeusvaltion puolustajista. 


Äärioikeisto nosti väkivaltaisesti päätään 1920- ja 30-lukujen Euroopassa. Myös Suomen tasavallan ensimmäinen presidentti K.J. Ståhlberg kohtasi virkakaudellaan poliittisen väkivallan uhan. Tappouhkaukset saattoivat olla yksi syy siihen, että hän ei halunnut jatkaa presidenttinä.


Ståhlberg palasi kuitenkin politiikan näyttämölle, kun äärioikeisto ja Lapuan liike alkoivat huojuttaa oikeusvaltion pilareita. Ester ja K.J Ståhlberg olivat molemmat etuvartiossa puolustamassa perustuslaillisuutta jopa henkensä uhalla. 


Haastateltavina Ståhlbergien elämää tutkineet ja heistä kaksi tietokirjaa kirjoittaneet professori Seppo Hentilä ja dosentti Marjaliisa Hentilä
Toimittajana Anna-Liisa Haavikko
Äänisuunnittelu Katja Kostiainen


Ohjelmassa käytetyt arkistolähteet:
Mäntsälän kapina: Haastattelija Niilo Ihamäki / Yle arkisto, 1962
Presidentti Ståhlbergin muisto: Yle arkisto, 1952 
Marrasjärven kenraali: Jorma Etto ja Oiva Arvola. K.M. Walleniuksen juttusilla / Yle arkisto, 1967]]></description><pubDate>Mon, 27 Jan 2025 06:25:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4test.akamaized.net/mediaredirect/78-bcd6d77b200b41b3a010ef74ea5f0c2a.mp3" type="audio/mp3" length="557184"/><dcterms:subject><![CDATA[Elävä historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2025-01-27T06:25:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2902"/><itunes:duration>48:22</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Metsästäjä-keräilijän vaarallinen elämä - videopeli näyttää, miten selvitä kivikaudella]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://areena-test.yle.fi/1-72761711</link><guid isPermaLink="false">1-72761711</guid><description><![CDATA[Far Cry Primal -videopelissä seikkaillaan, metsästetään, kerätään resursseja ja taistellaan Keski-Euroopassa 12000 vuotta sitten. Peliä varten on tehty paljon taustatyötä, mutta kuinka todenmukaisesti se kuvaa kivikautista maailmaa? Voisiko videopelistä oppia millaista oli menneisyyden metsästäjä-keräilijöiden elämä? Arkeologi Mikael A. Manninen lähti toimittaja Harri Alanteen kanssa virtuaalimatkalle myöhäispaleoliittiselle kaudelle.

Asiantuntija: arkeologi Mikael A. Manninen
Toimittaja: Harri Alanne
Äänitys: Ville-Matti Koskiniemi
Äänisuunnittelu: Juha Sarkkinen
Far Cry Primal ©Ubisoft Entertainment. All Rights Reserved.
Jakso liittyy tv-sarjaan Totta, tarua ja videopelejä]]></description><pubDate>Mon, 20 Jan 2025 06:25:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><dcterms:subject><![CDATA[Elävä historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2025-01-20T06:25:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2926"/><itunes:duration>48:46</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Kielletyn saaren erakkoheimo – sentineleillä on ollut hyviä syitä eristäytyä]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://areena-test.yle.fi/1-72760311</link><guid isPermaLink="false">1-72760311</guid><description><![CDATA[Sentinelejä pidetään vihamielisinä ja täysin kontaktittomina kivikauden asukkaina kaukana Intian valtamerellä. Vuonna 2018 heimon jäsenet tappoivat saarelleen tunkeutuneen nuoren lähetyssaarnaajan, ja päätyivät kansainvälisiin uutisiin. Kun antropologi Vishvajit Pandya vieraili Pohjois-Sentinelin saarella ensi kerran, hän pelkäsi kuolevansa sinne. Nyt hän kertoo, miksi oletus sentineleistä eristäytyneenä ja murhanhimoisena menneisyyden heimona on kuitenkin höpötystä.

Sentineleistä ei tiedetä paljoakaan – sekä heidän kielensä, kulttuurinsa että uskomuksensa ovat pitkälti hämärän peitossa. Mitä traagista paljastuu sentinelien historiasta, joka voisi selittää torjuvaa suhtautumista ulkopuolisiin? Ja miten kävi sentinelien naapuriheimoille, jotka antautuivat kontakteille ulkomaailmaan? 

Asiantuntija: antropologi, professori Vishvajit Pandya, Dhirubhai Ambani Institute for Information and Communication Technology, Intia
Toimittaja: Nadja Mikkonen
Äänisuunnittelu: Nadja Mikkonen
Miksaus: Juha Sarkkinen
John Allen Chaun päiväkirjaotteiden lukeminen: Eelis Bjurström
Muut tekstiotteiden lukijat toteutettu tekoälyllä

Lähteet:
T.N. Pandit: The Sentinelese
Vishvajit Pandya: 
In the Forest: Visual and Material Worlds of Andamanese History 
Through Lens and Text: Constructions of a 'Stone Age' Tribe in the Andaman Islands 
Adam Goodheart: The Last Island of the Savages
F.A.M. Dass: The Andaman islands
Bharat Verma: Indian Defence Review 28. 1: Jan-Mar 2013 
Survival International
Saxton Pope: Hunting with the bow & arrow
Hearst Museum: Ishi
UCLA: Revealing the history of genocide against California’s Native Americans
Smithsonian Institution, National Museum of Natural History, Repatriation Office Case Report Summaries, California Region 
The Print: Madhumala Chattopadhyay, the woman who made the Sentinelese put their arrows down 
National Geographic: Meet the first woman to contact one of the world’s most isolated tribes Smithsonian magazine: A Century Before the Residents of a Remote Island Killed a Christian Missionary, Their Predecessors Resisted the British Empire
The Guardian: The life and death of John Chau, the man who tried to convert his killers 
Outside: The Last Days of John Allen Chau 
Forbes: A Human Zoo on the World's Most Dangerous Island? The Shocking Future of North Sentinel
BBC: 
The man who spent decades befriending isolated Sentinelese tribe
John Allen Chau: 'Incredibly dangerous' to retrieve body from North Sentinel
]]></description><pubDate>Mon, 13 Jan 2025 06:25:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><dcterms:subject><![CDATA[Elävä historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2025-01-13T06:25:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2963"/><itunes:duration>49:23</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Suomalaiset utopiasiirtokunnat – kohti parempaa maailmaa ]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://areena-test.yle.fi/1-72758565</link><guid isPermaLink="false">1-72758565</guid><description><![CDATA[Uuteen maailmaan, kohti vapautta! Näin ajattelivat suomalaiset utopiasiirtolaiset, jotka 1900-luvun alussa astuivat laivoihin ja matkasivat valtamerten ylitse Australiaan, Amerikkaan, Brasiliaan, Argentiinaan ja ties minne.

Kotimaassa tyytymättömyyttä aiheuttivat monet seikat. Venäjä kuristi Suomea ja suomalaisuutta ja kirkolla oli omat vaatimuksensa. Lähtöhalukkuutta nostatti myös karismaattinen johtaja, jonka lupaukset yhteisesti jaettavasta hyvästä ja uusista säännöistä ilman viranomaisten valtaa ja vaatimuksia upposivat kuulijoihin. Osuustoiminta ja jonkinlainen sosialismi olivat suosittuja aatteita utopistien keskuudessa. 

Perillä odotti karu arki. Harvalla oli kokemuksia maanviljelystä ja jos oli, vanhat keinot eivät toimineet uudessa maassa. Johtajatkin paljastuivat kelvottomiksi. Mutta elämä jatkui, vaikeuksista huolimatta.

Haastateltava: Teuvo Peltoniemi
Toimittaja: Liisa Vihmanen
Lukija: Miikka Maunula
Arkistotoimittaja: Outi Kortelainen
Äänisuunnittelu: Katja Kostiainen]]></description><pubDate>Mon, 6 Jan 2025 06:25:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4test.akamaized.net/mediaredirect/78-38fceaec1e424a01b8479b1d11e8fb40.mp3" type="audio/mp3" length="567552"/><dcterms:subject><![CDATA[Elävä historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2025-01-06T06:25:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2956"/><itunes:duration>49:16</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Waltari loi Sinuhessa Egyptin, jota ei koskaan nähnyt: Arkeologi paljastaa, mikä siinä on totta]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://areena-test.yle.fi/1-72491970</link><guid isPermaLink="false">1-72491970</guid><description><![CDATA[Waltarin elämä oli täynnä ristiriitoja, joita hän purki romaaneihinsa. Sodan vuonna 1945 julkaistiin Mika Waltarin klassikkoromaani Sinuhe egyptiläinen, jonka tapahtumat kuvaavat 3300:n vuoden takaista Lähi-itää. Teoksen päähenkilö, lääkäri Sinuhe, muistelee mennyttä taivaltaan ja pohtii elämän katoavaisuutta. Hän on kyllästynyt sotiin, valheisiin ja kaikkinaiseen turhuuteen.

Waltari kirjoitti uskomattoman taitavan kuvauksen muinaisesta Egyptistä, vaikkei itse ollut koskaan käynyt maassa. Miten tämä oli mahdollista? 

Arkeologi ja tutkija Minna Silverin tietokirja "Sinuhe egyptiläisen maailma arkeologin silmin" johdattaa tutkimusmatkalle muinaiseen Egyptiin ja lisäksi myös muihin romaanissa esiintyviin Lähi-idän valtakuntiin.

Mikä romaanissa on nykytietämyksen mukaan totta ja mikä Waltarin mielikuvituksen tuotetta? Entä miksi Sinuhe puhuttelee lukijoita yhä edelleen?

Haastateltavana on arkeologi Minna Silver. 
Toimittajana on Riikka Suikkari.
Äänisuunnittelu: Katri Koivula

Oikaisu 3.1.2025 klo 9:45. Jakson lopussa oli aiemmin suositus kuunnella Yle Areenasta Sinuhe Egyptiläinen-kuunnelma. Suositus poistettiin, sillä kyseinen kuunnelmasarja on poistunut vuoden vaihteessa Areenasta, arkistosopimuksen päättymisen vuoksi. ]]></description><pubDate>Mon, 30 Dec 2024 06:25:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><dcterms:subject><![CDATA[Elävä historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-12-30T06:25:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2789"/><itunes:duration>46:29</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Muinaissuomalaiset lintumyytit – sielulintuja, kummituksia, shamaanien apureita ]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://areena-test.yle.fi/1-72493420</link><guid isPermaLink="false">1-72493420</guid><description><![CDATA[Moni suomalaisen kansanperinteen uskomus maailmansynnystä kuolemaan kietoutuu lintuihin. Myös suomalais-ugrilaiset sisarkansamme ovat jakaneet käsitykset lintujen myyttisistä ja mystisistä ominaisuuksista. Mutta miksi juuri lintu on niin erikoislaatuinen eläin, että se on kelvannut niin sielun esikuvaksi kuin shamaanin avustajaksi? Mitä lintuteemoja kätkeytyy muinaiseen noitana pidettyyn vainajaan ja Outokummusta löytyneeseen lapsen hautaan? 

Toimittaja: Nadja Mikkonen
Asiantuntija:  arkeologian professori Kristiina Mannermaa
Äänisuunnittelu: Nadja Mikkonen
Miksaus: Matias Puumala
Lukijaäänet toteutettu tekoälyllä.

Lähteitä:
Uno Harva: Suomalaisten muinaisusko
Maj Meriluoto ja Tomi Kumpulainen: Lennossa: suomalainen lintu historian siivillä
Antero Järvinen: Linnut liitävi sanoja
Anna-Leena Siikala: 
- Suomalainen šamanismi: mielikuvien historiaa
- Itämerensuomalaisten mytologia
- Shamanismi ei ole samanlaista kaikilla kansoilla
Aage Solbakk: Noaidevuohta ja álbmotmedisiidna – Samisk mytologi og folkemedisin – Sami mythology and folk medicine 
Merja Salo: Linnut hantien arjessa, folkloressa ja mytologiassa 
Francis Joy: The Sámi noaidi grave in Kuusamo and the significance of the North-South orientation 
Pentti Aalto: Connections between Finnish and Aryan mythology
Helsingin yliopisto: Lapsi sai hautaan mukaansa linnunsulista, kasvikuiduista ja turkiksesta valmistettuja antimia mesoliittisella kivikaudella
Jaakko Häkkinen: Kuusamon Kitkan noita ja muita saamelaishautauksia 
Kirkko ja kaupunki: Teologi Helga West yllättyi tutkiessaan kirkon ja saamelaisuuden suhdetta – ”Todellisuus oli murskata minut” 
Kotimaisten kielten keskus: 
- Joutsen
- Itsenäisyyden olemuksesta
Maaseudun tulevaisuus: Maanviljely levisi Suomeen 7000 vuotta sitten 
Yle: 
- Suomessa löydetään edelleen muinaisaarteita historian eri aikakausilta
- Kirjailijakin hämmästyi tarinoiden määrää: Myyttiset linnut ennustivat suomalaisille avioeroa ja kuolemaa
- Suomalaiset alkoivat kääntyä kristinuskoon odottamattoman varhain
]]></description><pubDate>Mon, 23 Dec 2024 06:25:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><dcterms:subject><![CDATA[Elävä historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-12-23T06:25:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2930"/><itunes:duration>48:50</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Vilhelm Äpärä, Jäniksenkäpälä ja Knuut Suuri – tosielämän Game of Thrones]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://areena-test.yle.fi/1-72616750</link><guid isPermaLink="false">1-72616750</guid><description><![CDATA[Vuonna 1066 käyty taistelu mullisti koko Englannin. Se myös huipensi valtakamppailun, joka oli alkanut lähes päivälleen 50 vuotta aiemmin tanskalaisten hyökkäyksestä Englantiin. Keskiajan eeppinen valtataistelu Englannin herruudesta on inspiroinut tarinankertoja vuosisatoja, romaaneista Game of Thrones televisiosarjaan. Tämä on kertomus kilpailevista kuninkaista, merentakaisista armeijoista, veljesvihasta, häistä ja murhista. 

Haastateltavana: keskiajan tutkija, dosentti Jaakko Tahkokallio, Helsingin yliopisto
Toimittajana Esko Varho. 
Äänisuunnittelijana Panu Willman. ]]></description><pubDate>Mon, 16 Dec 2024 06:25:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4test.akamaized.net/mediaredirect/78-e05fe6dd7f804a97a98609ab16280751.mp3" type="audio/mp3" length="543552"/><dcterms:subject><![CDATA[Elävä historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-12-16T06:25:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2831"/><itunes:duration>47:11</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Sankarimatkailun todellinen historia: tutkimusmatkailija Brennerin reportaaseissa vaivoja, tuskaa ja riitoja]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://areena-test.yle.fi/1-72307167</link><guid isPermaLink="false">1-72307167</guid><description><![CDATA[Tutkimusmatkailija Magnus Brenner seikkaili nuorempana pitkin Siperiaa kuuluisan tutkimusmatkailija A.E. Nordenskiöldin apulaisena – ja palasi reissulta henkihieverissä takaisin. 
Sujuvakynäinen Brenner oli tutkimusmatkailijana melko kokematon, kaupunkilainen nuori mies, mutta osasi puhua mission kannalta tärkeää venäjän kieltä. 

Suuria odotuksia täynnä oleva Siperianmatka oli täynnä vastoinkäymisiä ja viivästyksiä joita Brenner raportoi reitin varrelta harvinaisen suorasukaisesti, värikkäästi ja tunnepitoisesti. Aikataulu petti, retken jäsenet ajautuivat keskinäisiin kiistoihin ja lopulta matka tyssäsi juuri ratkaisevalla hetkellä.

Haastateltavina suomalaisia tutkimusmatkailijoita tutkinut maantieteilijä, Helsingin yliopiston emeritusprofessori Markku Löytönen sekä Magnus Brennerin uraan perehtynyt Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon yli-intendentti Henry Väre. 
Toimittajana Anna-Kaisa Brenner.
Äänisuunnittelijana Matias Puumala. 
Lukijana Oskar Brenner.
]]></description><pubDate>Mon, 9 Dec 2024 06:25:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><dcterms:subject><![CDATA[Elävä historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-12-09T06:25:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2960"/><itunes:duration>49:20</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Ensimmäisen maailmansodan merisotaa ja hylkyjä Suomenlahdella]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://areena-test.yle.fi/1-72178855</link><guid isPermaLink="false">1-72178855</guid><description><![CDATA[Tämä on tarina merimiinoista, torpedoista, ja kylmäpäisten sukellusvenemiehien seikkailuista. Se on myös kertomus unohdetuista hylyistä, merenpohjaan päätyneiden ihmisten tarinoista ja niiden etsimisestä Itämeren syvyyksistä. Ensimmäinen maailmansota on suomalaisille tuntemattomampi kuin toinen. Mutta merellä sota tuli lähelle.
Haastatateltavana Itämeren hylkyjä tutkivan Badewanne-sukellusryhmän perustajajäsen ja meribiologi Juha “Roope” Flinkman. 
Toimittaja: Esko Varho
Äänisuunnittelija: Katja Kostiainen
]]></description><pubDate>Mon, 2 Dec 2024 06:25:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4test.akamaized.net/mediaredirect/78-a149a8231950448f8a9158bc24b6c17f.mp3" type="audio/mp3" length="546240"/><dcterms:subject><![CDATA[Elävä historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-12-02T06:25:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2845"/><itunes:duration>47:25</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Tsaarittaren hovineiti pakeni bolshevikkeja Suomeen – Rasputinin rakastajattareksi väitetyn Annan tarina]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://areena-test.yle.fi/1-72034307</link><guid isPermaLink="false">1-72034307</guid><description><![CDATA[Viimeisen tsaarittaren Aleksandran hovineiti Anna Vyrubova pakeni vuoden 1917 vallankumouksen jälkimainingeissa henkensä uhalla Suomeen ja selvisi. Hän vietti hiljaiseloa Suomessa yli 40 vuotta, ja myös kuoli täällä nunna “Mariana”. 

Nuorena Anna oli keisarinnan luotettu ystävä ja todisti tsaariperheen loisteliaita juhlia sekä kulissientakaista juonittelua. Hänen huhuttiin olevan mystikko Rasputinin ja jopa itsensä tsaarin rakastajatar. Kuka oikein oli tämä nunnan kaltaista elämää viettänyt aikansa kohujulkkis? Mitä Annan tarina kertoo meille ajasta, jota olemme tottuneet tarkastelemaan Suomen itsenäistymisen näkökulmasta? 

Haastateltavat: historioitsija, dosentti Kristiina Kalleinen Helsingin yliopistosta sekä tietokirjailija ja eläkkeellä oleva venäjän kielen lehtori Marianna Flinckenberg-Gluschkoff, Helsingin yliopisto. Lukijana Jaana Sormunen. Toimittajana Anna-Kaisa Brenner. Äänisuunnittelu: Joonatan Kotila.]]></description><pubDate>Mon, 25 Nov 2024 06:25:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><dcterms:subject><![CDATA[Elävä historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-11-25T06:25:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2707"/><itunes:duration>45:07</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Italiaanoja ja sakemanneja Laatokan laineilla – Laivasto-osasto K:n karu taru]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://areena-test.yle.fi/1-72017112</link><guid isPermaLink="false">1-72017112</guid><description><![CDATA[Vuonna 1942 Laatokalla operoi hetkellisesti joukko epätodennäköisiä aluksia: nopeita italialaisia torpedoveneitä ja saksalaisia raskaita tykkilauttoja. Tavoitteena tällä italialais-saksalais-suomalaisella laivasto-osastolla oli ei enempää eikä vähempää kuin Leningradin valtaus. 

Mutta miten kolmen asevelimaan yhteisoperaatio sujui? Välillä ainakin oli syytä jopa korkata parhaat chianti-viinit – välillä sitten taas ei.

Haastateltavana ohjelmassa on laivastohistorioitsija ja Rannikkoprikaatin esikuntapäällikkö, komentaja Ville Vänskä. Toimittaja on Pasi Toiviainen. Lukijoina ovat Nina Naakka, Harri Alanne ja Jenni Stammeier. Äänisuunnittelijana Panu Willman.
]]></description><pubDate>Mon, 18 Nov 2024 06:25:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4test.akamaized.net/mediaredirect/78-1d45224871b14b78910134e6a508e4fc.mp3" type="audio/mp3" length="561792"/><dcterms:subject><![CDATA[Elävä historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-11-18T06:25:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2926"/><itunes:duration>48:46</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Ku Klux Klan on Yhdysvaltain vanhin terroristinen salaseura]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://areena-test.yle.fi/1-71901110</link><guid isPermaLink="false">1-71901110</guid><description><![CDATA[Ku Klux Klan syntyi välittömänä reaktiona siihen, kun orjuus kiellettiin Yhdysvalloissa vuonna 1865. Klaanin tarkoitus oli edelleen ylläpitää valkoisten ylivaltaa rajoittamalla mustien kansalaisoikeuksia ja terrorisoimalla mustaihoista väestöä. 

Klaanin suosituimmat hetket ovat osuneet usein sotien jälkeiseen aikaan. Miksi juuri erilaiset kriisit lisäävät salaseurojen suosiota? Poikkeaako Ku Klux Klanin sanoma muusta oikeistoradikalismista maailmalla?

Haastateltavat: tutkijatohtori Niko Heikkilä ja dosentti Tommi Kotonen
Äänisuunnittelu: Panu Willman
Toimittaja: Jarmo Laitaneva

Lähdekirjallisuutta: Markus Tiittula: Valkokaavuista punahattuihin - Amerikkalainen fasismi ja oikeiston radikalisoituminen, John Lawrence Reynolds: Varjojen väki - maailman salaseurojen historia]]></description><pubDate>Mon, 11 Nov 2024 06:25:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4test.akamaized.net/mediaredirect/78-dc8e7794e1b449e09ee95cc336ffe81f.mp3" type="audio/mp3" length="561216"/><dcterms:subject><![CDATA[Elävä historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-11-11T06:25:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2923"/><itunes:duration>48:43</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Ikuisen elämän tavoittelijat – ihmekasvien etsinnästä syväjäädytykseen]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://areena-test.yle.fi/1-72255500</link><guid isPermaLink="false">1-72255500</guid><description><![CDATA[Jokin aika sitten tutkija-kirjailija Tiina Raevaara koki kauhunhetken, joka istutti häneen sitkeän kuolemanpelon. Hän kiinnostui ikuisen elämän mahdollisuudesta ja alkoi selvittää, miten ihmiset ovat tavoitelleet sitä itselleen kautta aikain. Miltä siis näyttää ikuisen elämän historia? Ja mitä kirjailija-tutkija ajattelee ikuisen elämän tavoittelustaan nyt?

Haastateltavana on filosofian tohtori ja kirjailija Tiina Raevaara. 
Toimittajana on Pasi Toiviainen. 
Äänisuunnittelijana Mikko Kymäläinen.
Lukijat: Nina Naakka ja Jenni Stammeier
]]></description><pubDate>Mon, 4 Nov 2024 06:25:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4test.akamaized.net/mediaredirect/78-9c28edcdfb0e456686dcc8f5ef491f5d.mp3" type="audio/mp3" length="527424"/><dcterms:subject><![CDATA[Elävä historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-11-04T06:25:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2747"/><itunes:duration>45:47</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Venäjästä olisi voinut tulla demokraattinen oikeusvaltio – miksi historia otti aina toisen suunnan?]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://areena-test.yle.fi/1-72255487</link><guid isPermaLink="false">1-72255487</guid><description><![CDATA[Venäjän suuri kysymys itselleen on sen suhde läntiseen maailmaan ja läntisiin arvoihin. Kun historian eri vaiheissa läntisessä Euroopassa alkoi kehitys kohti kansalaisyhteiskuntia ja demokraattisia oikeusvaltioita, Venäjä ei koskaan tempautunut tähän samaan kehitykseen mukaan. Mutta historiassa on silti monta kohtaa, jossa näin olisi voinut tapahtua.

Tsaari Pietari Suuri ihaili länttä ja jopa rakensi valtakunnalle uuden pääkaupungin ikkunaksi ja portiksi länteen. Keisari Aleksanteri I antoi Suomelle autonomian valtiopäivineen. Olisiko hän voinut ulottaa uudistukset myös Venäjälle? Missä historian risteyskohdissa Venäjä oli vähällä valita lännen suunnan ja tulevaisuuden?

Haastateltavina: Venäjän kulttuurihistorian tutkija Elina Kahla Aleksanteri-instituutista ja venäläisen kirjallisuuden ja kulttuurin professori Tomi Huttunen Helsingin yliopistosta.
Lukijat/ ääninäyttelijät: Esko Varho, Juha Hjelm ja Miikapekka Heikkilä.
Äänisuunnittelijana Katri Koivula.
Toimittajana Ville Talola. ]]></description><pubDate>Mon, 28 Oct 2024 06:25:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4test.akamaized.net/mediaredirect/78-005373ad605c4397a6e8082fa6f46fe9.mp3" type="audio/mp3" length="551040"/><dcterms:subject><![CDATA[Elävä historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-10-28T06:25:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2870"/><itunes:duration>47:50</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Muurmannin legioona – Hänen Majesteettinsa punakaartilaiset]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://areena-test.yle.fi/1-72032722</link><guid isPermaLink="false">1-72032722</guid><description><![CDATA[Historiankirjojen alaviitteissä vilahtaa joskus sanapari Muurmannin legioona. Yleensä kukaan ei kuitenkaan sen kummemmin selitä, mikä porukka tämä legioona oikein on. 

Suomen sisällissodan tiimellyksessä joukko Pohjois-Suomen punakaartilaisia pakeni valkoisia itärajan taakse, Pohjois-Venäjälle. Siellä piti valtaa 1. maailmansotaa käyvä Iso-Britanian armeija. Britit päätyivät varväämään nälän ja tautien rasittamat suomalaiset palkkasotilaikseen. Historia tuo eteemme joskus outoja käänteitä: suomalaisista punakaartilaisista tuli Ympärysvaltojen sotilaita ja Hänen Majesteettinsa Englannin kuninkaan liittolaisia.

Haastateltava: Väitöskirjatutkija Elmo Mustonen
Tekstinäytteet: Marko Pulkkinen
Äänisuunnittelu: Juha Sarkkinen
Toimittaja: Virpi Väisänen
]]></description><pubDate>Mon, 21 Oct 2024 06:25:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4test.akamaized.net/mediaredirect/78-05f06b6bd0f74588875052ef5f80f3d0.mp3" type="audio/mp3" length="556416"/><dcterms:subject><![CDATA[Elävä historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-10-21T06:25:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2898"/><itunes:duration>48:18</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Tappava epidemia Alaskassa – kuinka koiravaljakot pelastivat pikkukaupungin kuolemalta]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://areena-test.yle.fi/1-71709711</link><guid isPermaLink="false">1-71709711</guid><description><![CDATA[Suomalaistaustainen Leonhard Seppala oli taittamassa pisintä matkaa, kun koiravaljakot matkasivat yli tuhat kilometriä Nomen kylän apuun. Vuonna 1925 kylään iski tappava kurkkumätäepidemia, eivätkä laivat tai lentokoneet päässeet kaupunkiin keskellä jäistä talvea. Mutta koirat pääsivät. 20 valjakkoajajaa ja 150 koiraa suoritti henkeä uhmaavan viestiajon, jossa seerumipullo kuljetettiin yhdeltä ajajalta seuraavalle ja Nomen kaupunki pelastettiin. Mutta kuka Leonhard Seppala oikeastaan oli? Entä keitä olivat nuo kaikki muut rohkeat valjakkoajajat, ja miten kävi koirille? 

Haastateltavina: vanhempi yliopistolehtori ja Pohjois-Amerikan tutkimuksen dosentti Rani-Henrik Andersson, paleobiologian dosentti Suvi Viranta, kennelinpitäjä Jaana Sudensaaga, väitöskirjatutkija Elina Maaniitty. 
Jaksossa on käytetty arkistotekstien lukijoina tekoälyääntä. 
Toimittajana: Nadja Mikkonen
Äänisuunnittelu: Nadja Mikkonen
Äänisuunnittelu ja miksaus: Katja Kostiainen 

Lähteet:
Gay Salisbury ja Laney Salisbury: The Cruelest Miles: The Heroic Story of Dogs and Men in a Race Against an Epidemic  
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot:
- Metsästys ja kalastus, 01.04.1928, nro 4, s. 18
- Hakkapeliitan joulu, 01.12.1930, s. 62 
Store Norske Leksikon / Einar Niemi: Leonhard Seppala 
Sports Illustrated
The New York TImes
The Washington Post
]]></description><pubDate>Mon, 14 Oct 2024 06:25:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><dcterms:subject><![CDATA[Elävä historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-10-14T06:25:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2961"/><itunes:duration>49:21</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Herjausten ikiaikainen historia – antiikin ajan härskit graffitit ja pilkkarunot]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://areena-test.yle.fi/1-71637725</link><guid isPermaLink="false">1-71637725</guid><description><![CDATA[”Pissasimme sänkyyn, tunnustan, teimme väärin, oi majatalon isäntä. 
Jos kysyt, miksi: ei ollut pottaa.”

Antiikin ajasta tulee usein mieleen jotain ylevää, kuten klassiset temppelit, akveduktit, atriumtalot sekä pinjamäntyjen reunustamat roomalaistiet. Elävä historia vie meidät tällä kertaa aivan toisenlaiseen antiikin todellisuuteen. Muinaisesta Pompeijin kaupungista on nimittäin löytynyt kasapäin seinäkirjoituksia, joissa ilkutaan ja herjataan kanssakulkijoita. Niihin on perehtynyt Turun yliopiston väitöskirjatutkija Joonas Vanhala.

Äänirooleissa: Ville Talola, Pasi Toiviainen, Virpi Väisänen ja Nadja Mikkonen.
Äänisuunnittelija: Mikko Kymäläinen.
Toimittaja: Riikka Suikkari.]]></description><pubDate>Mon, 7 Oct 2024 06:25:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4test.akamaized.net/mediaredirect/78-0d2d2fb4d2fb42edbbb94a97e9d4617d.mp3" type="audio/mp3" length="500736"/><dcterms:subject><![CDATA[Elävä historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-10-07T06:25:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2608"/><itunes:duration>43:28</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Aasian mafioiden syvälle juurtunut menneisyys – yakuza ja triadit syntyivät tarpeeseen]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://areena-test.yle.fi/1-71538895</link><guid isPermaLink="false">1-71538895</guid><description><![CDATA[Italian mafia lienee tunnetuin rikollisista salaseuroista mutta myös Japanin yakuza ja Kiinan triadit tunnetaan ympäri maailmaa. Vaikka rikollisten salaseurojen toiminta on periaatteiltaan kaikkialla samantapaista, joitakin eroja eri järjestöjen väliltä löytyy. 

Miten pitkälle historiaan yakuzan ja triadien menneisyys ulottuu? Miten ja miksi järjestöt ovat syntyneet, ja millainen vaikutusvalta niillä on Japanissa ja Kiinassa ollut aikojen saatossa?

Haastateltavat: Tiina Airaksinen ja Heidi Mäntylä
Lähdeteoksia: John Lawrence Reynolds Varjojen väki, Michael Bradley Salaseurojen käsikirja
Äänisuunnittelu: Laura Koso
Toimittaja. Jarmo Laitaneva]]></description><pubDate>Mon, 30 Sep 2024 06:25:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4test.akamaized.net/mediaredirect/78-8d1ca010381e44a8bbcc24f5969fc652.mp3" type="audio/mp3" length="551232"/><dcterms:subject><![CDATA[Elävä historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-09-30T06:25:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2871"/><itunes:duration>47:51</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Unkarin tasapainoitteleva historia – ollako osa itää vai länttä?]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://areena-test.yle.fi/1-71536886</link><guid isPermaLink="false">1-71536886</guid><description><![CDATA[Neuvostoliitto miehitti Unkarin vuoden 1956 kansannousun yhteydessä ja tukahdutti vaatimukset demokratiasta ja puolueettomuudesta. Muistot Neuvostoliiton väkivaltaisesta puuttumisesta etupiirin maiden asioihin nousivat monessa maassa pintaan, kun Vladimir Putin aloitti hyökkäyssodan Ukrainaa vastaan. Mutta siinä missä Puola tai Baltian maat ovat asettuneet nyky-Venäjää selvästi vastaan, Unkarin pääministeri Viktor Orban liehittelee Putinin kanssa. 

Unkarin tasapainoittelu idän ja lännen välillä on muistuttanut paljon Suomen luovimista halki vuosisatojen – aina tähän päivään asti. Missä historian vaiheissa Unkari on halunnut olla osa länttä, milloin itää? Vai onko sillä aivan omanlaisensa selviytymistaktiikka? Voiko maan ristiriitaista toimintaa ymmärtää sukeltamalla syvemmälle sen historiaan?

Haastateltavina: Unkarin historiaan perehtynyt poliittisen historian dosentti Heino Nyyssönen sekä Helsingin yliopiston unkarin kieltä ja kultturia opettava yliopistolehtori Outi Tanczos. Äänisuunnittelu Juha Sarkkinen. Toimittajana Ville Talola.]]></description><pubDate>Mon, 23 Sep 2024 06:25:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><dcterms:subject><![CDATA[Elävä historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-09-23T06:25:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2953"/><itunes:duration>49:13</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Kun nainen sai luvan kasvattaa lihakset – polkupyörä, hernepussi ja hiihtohyppy]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://areena-test.yle.fi/1-71534735</link><guid isPermaLink="false">1-71534735</guid><description><![CDATA[Lihaksikkaisiin naisiin suhtauduttiin kielteisesti vielä runsas sata vuotta sitten. Naisvartalon pyöreys ja pehmeys yhdistettiin naisten yhteiskunnalliseen tehtävään synnyttäjinä. Liiat lihakset puolestaan nähtiin miesmäisinä. 

Liikuntaharrastukset syntyivät yläluokan keskuudessa 1800-luvulla. Pyöräily, uiminen ja voimistelu olivat ensimmäisiä lajeja, joihin myös naiset lähtivät mukaan. Pyöräily oli erityisen vallankumouksellista, sillä se lisäsi naisten liikkumisvapautta. 

Naisvoimistelu sai massat liikkeelle myös Suomessa. Voimistelevat naiset ajoivat myös suurempia yhteiskunnallisia oikeuksia itselleen. Hilma Jalkasen luoman kouluvoimistelun tarkoitus aina 1960-luvulle saakka oli kasvattaa terveitä ja ryhdikkäitä suomalaisia naisia. Välineiksi kelpasivat hernepussit ja hiihtohypyt.

Haastateltavat: FM Lotta Vuorio ja FT, VTT Aino Sarje
Toimittaja: Liisa Vihmanen
Lukija: Nina Naakka
Arkistotoimittaja: Outi Kortelainen
Äänisuunnittelu: Joonatan Kotila]]></description><pubDate>Mon, 16 Sep 2024 06:25:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4test.akamaized.net/mediaredirect/78-9247dd86e46346399400d55c98591b92.mp3" type="audio/mp3" length="567936"/><dcterms:subject><![CDATA[Elävä historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-09-16T06:25:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2958"/><itunes:duration>49:18</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Seksiä, viinaa ja alapään kampaamista hurmosliikkeessä – korpelalaisuuden nousu ja tuho]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://areena-test.yle.fi/1-71483713</link><guid isPermaLink="false">1-71483713</guid><description><![CDATA[Mikä saa ihmiset odottamaan taivaasta tulevaa kristalliarkkia ja kampaamaan toistensa häpykarvoja? Korpelalaisuus oli 1930-luvun tornionlaaksolainen hurmosliike, joka irtaantui lestadiolaisista juuristaan. Liikkeen seuraajat toteuttivat vapautuksen ja synnittömyyden sanomaa erikoisin menetelmin. Muutamassa vuodessa toiminta eteni mielikuvituksellisiin sfääreihin. Korpelalaisuutta ymmärtääkseen täytyy ymmärtää sotien välisen ajan Tornionlaakson mielenmaisemaa. Mutta hurmoksen taustalla oli myös tavallisten ihmisten tavallisia kohtaloita. 
HUOM! Jaksossa mainitaan pian ilmestyvän korpelalaisuudesta kertovan elokuvan työnimi "Liikutuksia", joka on jakson kooston jälkeen muuttunut. Elokuvan nimi on "Valitut."

Toimittaja: Nadja Mikkonen
Asiantuntija: Bengt Pohjanen
Äänirooleissa: Aapo Laakso, Ville Talola
Miksaus: Joonatan Kotila 


Lähteet:
Bengt Pohjanen: Korpelanliike
Ilpo Pursiainen: Suomalais-ugrilainen millenarismi; EK-ValPo 1 ja "uskonnon varjolla keinottelijat" : korpelalaisuus Etsivän Keskuspoliisin silmin; Paapelin portto ja paparazzit; Kansallisbiografia / Toivo Korpela
Lennart Lundmark: Prophecy and protest; Protest och profetia; Korpelarörelsen – från fröjd till förfall 
Carl Olof Bernhardsson: Brottets krönika, osa II
Ari-Pekka Palola: Kahden kuoren suojassa, 1
Clas Svahn: Sekter, hemliga sällskap och domedagsprofeter
Kansalliskirjaston Digitaaliset Aineistot
Ilkka, 27.10.1938 nro 290 s. 7 
Pohjolan Suunta, 10.04.1935, nro 82, s. 1
Ilkka, 27.10.1938, nro 290, s. 1 
Suomen kuvalehti nro 17 1935
Expressen 25/2020: Gruppsex och fylleri till Guds ära
SKS:n arkisto, perinteen ja nykykulttuurin kokoelma (SKS KRA). Samuli Paulaharjun kokoelma, 1935.
 ]]></description><pubDate>Mon, 9 Sep 2024 06:25:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><dcterms:subject><![CDATA[Elävä historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-09-09T06:25:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2915"/><itunes:duration>48:35</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Sota ja trauma – miten suomalaiset selvisivät viime sodista]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://areena-test.yle.fi/1-71679004</link><guid isPermaLink="false">1-71679004</guid><description><![CDATA[Sota voi traumatisoida ihmisen pahanpäiväisesti – se tiedetään hyvin. Mutta kolikon toinen puoli on se, että on melkoinen ihme, miten hyvin esimerkiksi monet suomalaiset selvisivät viime sodista, mielenrauhansa säilyttäen. 

Mutta miten tämä tapahtui? Kuinka valtaosa suomalaisista sotilaista ja sodan kokeneista onnistui selättämään sodan traumat?

Haastateltavana ohjelmassa on tietokirjailija Jenni Kirves. 
Toimittaja on Pasi Toiviainen.
Äänisuunnittelija Joonatan Kotila. 
Lukijoina Nina Naakka, Jenni Stammeier ja Ville Talola.
]]></description><pubDate>Mon, 2 Sep 2024 06:25:00 +0300</pubDate><enclosure url="https://yleawsaudioipv4test.akamaized.net/mediaredirect/78-dd4d84fd482e4fac8218ae189d6c8507.mp3" type="audio/mp3" length="512640"/><dcterms:subject><![CDATA[Elävä historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-09-02T06:25:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2670"/><itunes:duration>44:30</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Inkerinsuomalaiset Stalinin vainoissa]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://areena-test.yle.fi/1-70944639</link><guid isPermaLink="false">1-70944639</guid><description><![CDATA[Suomalaiset kärsivät vaikeita vaiheita Stalinin ajan Neuvostoliitossa. Ehkä kovin kohtalo oli inkerinsuomalaisilla, jo 1600-luvulla Suomesta Venäjälle muuttaneilla ihmisillä. Kymmeniä tuhansia inkerinsuomalaisia karkotettiin kodeistaan ja paljon ihmisiä kuoli, mutta koko inkerinsuomalaista kansaa Stalin ei onnistunut tuhoamaan. 

Historiantutkija Anni Reuter on selvittänyt oman sukunsa, Jääskeläisten ja muidenkin inkerinsuomalaisten vaiheita 1930-40-lukujen Neuvostoliitossa. 

Haastateltava: Anni Reuter
Toimittaja: Virpi Väisänen
Tekstinäytteet: Marko Miettinen, Marja Vehkanen, Jukka Kuosmanen; Nadja Mikkonen
Äänisuunnittelu: Matias Puumala]]></description><pubDate>Mon, 26 Aug 2024 06:25:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4test.akamaized.net/mediaredirect/78-f5e9a990f7494519a5292b07922413d3.mp3" type="audio/mp3" length="561024"/><dcterms:subject><![CDATA[Elävä historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-08-26T06:25:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2922"/><itunes:duration>48:42</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Kun viikingit ja arabit kohtasivat – eli miten hopeadirhem päätyi lietolaiseen peltoon?]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://areena-test.yle.fi/1-70933600</link><guid isPermaLink="false">1-70933600</guid><description><![CDATA[Viikinkien ja arabien välinen kauppa ja kohtaamiset olivat merkittävä osa viikinkiaikaa. Skandinaviaa on rakennettu ja rikastutettu pohjoiseen virranneella arabihopealla. Kaupanpäällisenä näistä kontakteista on jäänyt ainutlaatuisia kulttuurikuvauksia. Miten arabimatkaajat kuvailivat viikinkien laulua, ulkonäköä ja hautaustapoja? Mitä dirhemien virta kalifaatista pohjoiseen kertoo viikinkiajan kaupankäynnistä? Ja miten tuhatvuotinen arabikolikko päätyi lietolaiselle pellolle? Tervetuloa dirhemin matkalle. Jakso on palkittu Koura-kunniamaininnalla 2024. 

Toimittaja: Nadja Mikkonen
Asiantuntija: Amanuenssi Sami Raninen, Museovirasto
Haastateltava: Loren Lemcke 
Äänisuunnittelu: Nadja Mikkonen
Miksaus: Matias Puumala 
Ääninäyttelijänä: Ville Talola


Lähteet:
Ahmed Ibn Fadlan, suom. Heikki Palva; Ibn Fadlanin matka Bagdadista volganbolgaarien luo 921–922 
Ahmed Ibn Fadlan, Faruk Abu-Chacra, Matti Klinge: Viikingit arabin silmin: Ibn Fadlan vuodelta 922 
Neil Price: The Children of Ash and Elm
Jani Oravisjärvi: Dirhemin synty
Gwyn Jones: A History of the Vikings
Wärmländer, S.K.T.S., Wåhlander, L., Saage, R., Rezakhani, K., Hamid Hassan, S.A. and Neiß, M. (2015), Analysis and interpretation of a unique Arabic finger ring from the Viking Age town of Birka, Sweden. 
Egil Mikkelsen: The Vikings and Islam
Noel Braucher: Throat Singing in Old Norse Culture?
زكريا القزويني: كتاب آثار البلاد وأخبار العباد
Rosala Viking Centre -verkkosivut
Arabiankielinen tervehdys: TwoThirty at English Wikibooks / Wikimedia Commons
]]></description><pubDate>Mon, 19 Aug 2024 06:25:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4test.akamaized.net/mediaredirect/78-65a0333b83bf4b6e9979a9ca1938bf2e.mp3" type="audio/mp3" length="559296"/><dcterms:subject><![CDATA[Elävä historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-08-19T06:25:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2913"/><itunes:duration>48:33</itunes:duration></item><item><title><![CDATA["Se Führer on muuten aika nätti mies" – kuinka Berliinin olympialaiset brändättiin rauhan kisoksi]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://areena-test.yle.fi/1-70931067</link><guid isPermaLink="false">1-70931067</guid><description><![CDATA[Vuonna 1936 Berliini kuhisi urheilijoita, mediaa ja tavallisia saksalaisia, joiden tehtävä oli antaa olympiaisäntänä toimivasta kaupungista ja sen asukkaista paras mahdollinen kuva. Hakaristiliput täplittivät kaupungin paraatikujia. Kukkia istutettiin ja taloja maalattiin.

Käynnissä oli massiivinen kisakaupungin brändääminen. Erityisen tärkeää oli brändätä ihmisten mieliä. Propagandalla ei ollut vielä negatiivista kaikua ja se loisti kaikkialla. Radio tuuttasi sitä niin yksityiskodeissa kuin kaupungin aukioilla ja uusi näköradio hämmästytti jopa paikalla olleita suomalaisreporttereja. Berliinin vuoden 1936 kisat loivat sen tavan, jolla me puhumme urheilusta yhä tänä päivänä. 

Olympialaisten avajaisiin osallistui myös suomalainen naisvoimisteluryhmä. Se sai kutsun myös Hitlerin yksityisvastaanotolle. 1930-luvun naisvoimistelua onkin pidetty nationalismin naisellisena metaforana.

Nuorten naisten olympialaishuumaa ja romatiikkaa tihkuvasta matkasta kertoo vuonna 1938 julkaistu Ainikki Kiven nuortenromaani Olympialaistyttö. Kivi oli yksi voimisteluryhmän jäsen. 


Toimittaja: Liisa Vihmanen
Haastateltava: Tampereen yliopiston mediakulttuurin dosentti Sami Kolamo
Äänisuunnittelija: Joonatan Kotila
Arkistotoimittaja: Outi Kortelainen
Lukija: Pihla Maalismaa
Lähteet: Ainikki Kivi, Olympialaistyttö, 1938
Anne Makkonen, Ihan sieluun asti koski, Kasvatus ja aika 4/2010
Sami Kolamo & Jani Vuolteenaho, Urbaanit yleisöt propagandan ja brändäyksen palveluksessa, Media & Viestintä 37/2014
Sami Kolamo & Jani Vuolteenaho, Natsit kansojen välisen ystävyyden asialla, Lähikuva 1/2019
]]></description><pubDate>Mon, 12 Aug 2024 06:25:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4test.akamaized.net/mediaredirect/78-94cd8f0d70c64facbb865b4c654ff7fe.mp3" type="audio/mp3" length="567936"/><dcterms:subject><![CDATA[Elävä historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-08-12T06:25:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2958"/><itunes:duration>49:18</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Kun Suomi liittyi EU:hun, alkoi maaseudulla mullistava rakennemuutos]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://areena-test.yle.fi/1-70872025</link><guid isPermaLink="false">1-70872025</guid><description><![CDATA[Pikkupaikkakuntien ja maaseudun murros on ollut EU-Suomen aikana valtava. Vielä 80-luvulla maaseutu ja pikkukaupungit olivat ympäri Suomen asuttuja. 1990-luvulla lähes puolet maatalousyrittäjistä löi pönkän ovelle. Miksi niin monet pienet maaseutupitäjät ja pienemmät kaupungit alkoivat autioitua juuri 90-luvulla? Mitä näillä Suomen paikkakunnilla ja maaseudulla alkoi tapahtua tuolloin - ja miksi? 

Ennen elinvoimainen ja historiallinen Savonlinna, Itä-Suomen vanhin kaupunki, on yksi rakennemuutoksen pahimmista kärsijöistä. Niin kuin on itäinen ja pohjoinen Suomi. Mitä oikein tapahtui?

Haastateltavina rakennemuutoksen tutkija, valt.tri Timo Aro, maatalon emäntä, väitöskirjatutkija Ella Mustakangas, historioitsija Ismo Björn ja talousmaantieteen tutkija, dosentti Petri Kahila. 
Toimittajana on Vesa Kytöoja.
Äänisuunnittelu: Matias Puumala.]]></description><pubDate>Mon, 5 Aug 2024 06:25:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4test.akamaized.net/mediaredirect/78-eb77513fcb2a466e8f81bd023653657e.mp3" type="audio/mp3" length="506496"/><dcterms:subject><![CDATA[Elävä historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-08-05T06:25:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2638"/><itunes:duration>43:58</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Isoisä ja James Bond]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://areena-test.yle.fi/1-71302114</link><guid isPermaLink="false">1-71302114</guid><description><![CDATA[Tarina isoisästä ja vakoilusta, Stella Polaris -operaatiosta, hotelli Tornin eli valvontakomission ja Stalinin välisten puheluiden salakuuntelusta, Valpon kuulusteluista ja kadonneista miljoonasta ruplasta. Toivo Salokorpi oli merkittävä hahmo sekä Suomen itsenäistymisen että toisen maailmansodan aikaisessa tiedustelussa, nykyhistorioitsijat kutsuvat häntä mestarivakoojaksi. Mutta kytkökset James Bondiin eivät lopu tähän.

Haastateltavina tiedustelun historiaan perehtyneet tutkijat Mikko Porvali ja Jukka Rislakki. 
Toimittajana Jouko Salokorpi
Lukijana Jukka Kuosmanen
Äänisuunnittelijana Panu Willman.]]></description><pubDate>Mon, 29 Jul 2024 06:25:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4test.akamaized.net/mediaredirect/78-203a7e835c7a4e6abb76a12567b98b16.mp3" type="audio/mp3" length="568704"/><dcterms:subject><![CDATA[Elävä historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-07-29T06:25:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2962"/><itunes:duration>49:22</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Italian mafian syntyhistoria: Cosa Nostrasta ‘Ndranghetaan]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://areena-test.yle.fi/1-70823426</link><guid isPermaLink="false">1-70823426</guid><description><![CDATA[Sisiliasta lähtöisin oleva Cosa Nostra lienee kaikkein tunnetuin mafiajärjestö, mutta ei pahin: Sisiliaa vastapäätä Messinansalmen toisella puolella sijaitsevaa calabrialaista ‘Ndranghetaa voi pitää maailman vaarallisimpana mafiana. Etelä-Italiasta löytyy lisäksi vielä kaksi muuta mafiajärjestöä, Napolin alueella valtaa käyttävä Camorra ja Apuliassa toimiva Sacra Corona Unita. 

Miten pitkälle historiaan italialaiset mafiajärjestöt voidaan jäljittää? Millaiset ajat, olosuhteet ja tapahtumat ovat muokanneet juuri Etelä-Italiasta otollisen alueen rikollisille salaseuroille? 


Haastateltava: Tietokirjailija Anton Monti
Äänisuunnittelu: Katri Koivula
Toimittaja: Jarmo Laitaneva
Lähdeteoksia: Federico Varese Mafia - syntymästä kuolemaan, John Lawrence Reynolds Varjojen väki, Anton Monti ’Ndrangheta – maailman vaarallisin rikollisjärjestö, Salattu mafia: Cosa Nostra ja Camorra, ’Ndrangheta ja Sacra Corona Unita]]></description><pubDate>Mon, 22 Jul 2024 06:25:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4test.akamaized.net/mediaredirect/78-2a768d7863fb44398b82d0f8807fb201.mp3" type="audio/mp3" length="549888"/><dcterms:subject><![CDATA[Elävä historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-07-22T06:25:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2864"/><itunes:duration>47:44</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Medicit – renessanssin kummisedät]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://areena-test.yle.fi/1-71197813</link><guid isPermaLink="false">1-71197813</guid><description><![CDATA[1400-luvun Firenzessä yksi ainoa pankkiirisuku muutti maailmanhistoriaa. Medicit olivat renessanssin todellisia kummisetiä. Useimmat renessanssin suurimmista taiteilijoista, Michelangelosta ja Leonardosta alkaen, olivat Medicien suojatteja. Samalla Medicien oma elämän muistutti välillä mafiaelokuvien kummisetien elämää. Medicien vaikutuksesta koko ihmiskäsitys muuttui, uskonto ja jumala ei ollutkaan enää kaiken ydin, vaan ihminen. 

Haastateltavana Jyväskylän yliopiston yliopistonlehtori Lauri Ockenström.
Toimittaja: Esko Varho
Lukija: Harri Alanne
Äänisuunnittelija: Katri Koivula]]></description><pubDate>Mon, 15 Jul 2024 06:25:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4test.akamaized.net/mediaredirect/78-0ed7f5bab7ba4edab55d07940df5f6cd.mp3" type="audio/mp3" length="539712"/><dcterms:subject><![CDATA[Elävä historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-07-15T06:25:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2811"/><itunes:duration>46:51</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Kaksipäinen koira – ja muita neuvostotutkijoiden koirakokeita]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://areena-test.yle.fi/1-71129889</link><guid isPermaLink="false">1-71129889</guid><description><![CDATA[Neuvostoliitossa tutkijat tekivät aikoinaan varsin hämmentäviä koirakokeita, joiden eräänlaisena kulminaationa voidaan pitää Vladimir Demihovin vuonna 1954 luomaa kaksipäistä koiraa – ja sen lukuisia samanmoisia seuraajia. Myös Neuvostoliiton ensimmäiset avaruuslennoille koulutetut ja lähetetyt eläimet olivat nimenomaan koiria. Mutta miksi?

Mistä näissä nykykatsojan silmin hyvinkin rajuissa neuvostotutkijoiden koirakokeissa oli kysymys? Mihin niillä pyrittiin, ja mitä niillä saavutettiin?

Haastateltavana on kulttuuriantropologi ja tietokirjailija Iina Kohonen. 
Toimittajana on Pasi Toiviainen. 
Lukijana: Nina Naakka.
Äänisuunnittelijana Laura Koso.]]></description><pubDate>Mon, 8 Jul 2024 06:25:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4test.akamaized.net/mediaredirect/78-eb260f8fe0244f3c8551ad13e740c65b.mp3" type="audio/mp3" length="568320"/><dcterms:subject><![CDATA[Elävä historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-07-08T06:25:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2960"/><itunes:duration>49:20</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Selvänäkijä Aino Kassinen ennusti talvisodan, karkotti kummituksia ja puhui ufoista tv:ssä ]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://areena-test.yle.fi/1-70717933</link><guid isPermaLink="false">1-70717933</guid><description><![CDATA[Kun selvänäkijä Aino Kassinen ennusti, jopa päättäjiä alkoi kiinnostaa. Aino Kassisen (1900–1977) asiakkaisiin kuuluivat hänen omien väitteidensä mukaan jopa Risto Rytin ja marsalkka Mannerheimin kaltaiset johtohahmot. Ennen kaikkea Kassisen luona kävivät lukemattomat aivan tavalliset suomalaiset kyselemässä arkihuolistaan. Hänen kuuluisimmat oppilaansa olivat sittemmin uusnatsina tunnettu Pekka Siitoin ja taiteilija Vesa-Matti Loiri. Selvänäkijä vieraili myös televisio-ohjelmissa kertomassa näkemyksistään.  Millainen oli se Suomi, joka kävi hakemassa selvänäkijältä apua tulevaisuuteen? Miten Kassisesta tuli koko valtakunnan selvänäkijä, joka koki näkevänsä niin talvisodan alun kuin asiakkaidensa tulevat ammatit ja kadonneiden vihkisormusten olinpaikat?

Toimittaja: Nadja Mikkonen
Asiantuntija: Kirkon tutkimus ja koulutus -yksikön tutkimuskoordinaattori ja uskontotieteilijä Jussi Sohlberg. 
Haastateltavat: Merja Uusikivi, Juuli K. Niemi ja Tuula Niemistö. 
Ääninäyttelijät: Aino Kassisen äänenä kysymys-vastaus -palstasta kertovissa kohdissa: Pirkko Talola-Aaltonen. Kassiselle kysymyksiä kirjoittaneet asiakkaat: Jenni Stammeier, Riikka Suikkari ja  Ville Talola. 
Äänisuunnittelu: Nadja Mikkonen
Miksaus: Laura Koso


Lähteet:
Aino Kassinen kertoo, Kaarina Laine (toim.)
Suomalaisia selvänäkijöitä, Oskar Reponen
Elämä isänmaan puolesta, Martti Turtola 
Myrskyajan presidentti, Sakari Virkkunen
SA-arkisto
Finna
Vesimiehen aika johdatti astraalimatkailuun, Yle / Jukka Lindfors
Uusi maailma -lehti 1967 nro 17
Huuhaa-Suomen historia, Vesa Sisättö 
Valonkantajat, Vesa Iitti ja Perttu Häkkinen
Kansallisbiografia / Aino Kassinen, Timo Soukola
Katso-lehti 1973 nro 40]]></description><pubDate>Mon, 1 Jul 2024 06:25:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><dcterms:subject><![CDATA[Elävä historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-07-01T06:25:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2875"/><itunes:duration>47:55</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Kun Stalinin moukari iski – suomalaisten kauhunhetket kesäkuussa 1944]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://areena-test.yle.fi/1-70715789</link><guid isPermaLink="false">1-70715789</guid><description><![CDATA[Kesäkuussa 1944 Puna-armeija aloitti Karjalankannaksella ennennäkemättömän armottoman suurhyökkäyksen. Se jätti etulinjan suomalaiset tilanteeseen, jossa ainoa vaihtoehto oli paeta.  Hyökkäys lopulta torjuttiin, mutta sen seuraukset olivat äärimmäisen raskaat. Sen voima hajotti suomalaiset joukot, mutta myös monen sotilaan mielenterveyden. Hyökkäyksessä kaatui yli 20000 sotilasta ja arviolta 7000 sotilasta karkasi riveistä. 

Osa mieleltään järkkyneistä sotilaista sai hoitoa, mutta jotkut päätyivät äärimmäisissä tapauksissa kenttäoikeuksien tuomittaviksi.

Kannaksen suurhyökkäys osoittaa sodan kaaoksen, mielettömyyden ja kauheuden yksittäisen sotilaan kannalta. Taistelujen todellisuus on monimutkainen, ja sankaruus ja petturuus ovat käsitteinä riittämättömiä kuvaamaan ihmisten kokemuksia ja tekoja äärimmäisissä oloissa. 
Mitä sota todella tekee ihmiselle ja kuinka sankaruus muuttuu painajaiseksi? 

Haastateltavina ovat sotakesästä 1944 kirjoittanut tietokirjailija Jukka Halonen sekä sodan vaikutuksia mielenterveyteen kartoittanut tutkija Ville Kivimäki. Toimittajana on Ville Talola.
Äänisuunnittelija: Joonatan Kotila
Lukija: Juha Hjelm]]></description><pubDate>Mon, 24 Jun 2024 06:25:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4test.akamaized.net/mediaredirect/78-2f7e1ae24a514f07b46664d02c899a51.mp3" type="audio/mp3" length="530496"/><dcterms:subject><![CDATA[Elävä historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-06-24T06:25:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2763"/><itunes:duration>46:03</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Harharetkiä ja väärinymmärrettyjä täysosumia – aurinkotutkimuksen vaiheita jäljittämässä]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://areena-test.yle.fi/1-70714220</link><guid isPermaLink="false">1-70714220</guid><description><![CDATA[Aurinko on kaiken elämämme ehto, mutta sen olemuksen ymmärtäminen on tuottanut ihmisille kautta aikain suuria hankaluuksia. Mikä ihme se on? Puhdas jumalallinen olio, vaiko kenties valtava roihuava hiilipallo? Käsityksemme auringosta on totisesti muodostunut yritysten ja erehdysten kautta – eivätkä kaikki sen mysteerit ole itse asiassa vieläkään ratkenneet.

Haastateltavina ovat Helsingin yliopiston avaruusfysiikan professori ja tietokirjailija Emilia Kilpua sekä Helsingin yliopiston avaruusfysiikan emeritusprofessori ja tietokirjailija Hannu Koskinen.
Toimittaja on Pasi Toiviainen.
Äänisuunnittelijana Joonatan Kotila.]]></description><pubDate>Mon, 17 Jun 2024 06:25:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4test.akamaized.net/mediaredirect/78-f468fa9208ad4a3ab21122cd975a3805.mp3" type="audio/mp3" length="546240"/><dcterms:subject><![CDATA[Elävä historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-06-17T06:25:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2845"/><itunes:duration>47:25</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Brexit-Britannia ihannoi viktoriaanista aikaa, mutta millaista se todellisuudessa oli?]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://areena-test.yle.fi/1-70448651</link><guid isPermaLink="false">1-70448651</guid><description><![CDATA[Viktoriaanista aikaa 1800-luvun Britanniassa kuvaillaan ankaraksi, sillä kunniallinen elämä perustui siveellisyyden ja itsehillinnän hyveille. Erityisen vahvasti näistä aineksista kasattu henkinen korsetti puristi keskiluokan naisia.

Viktoriaaninen aika nousi yllättäen esiin, kun Britannia teki eroa Euroopan Unionista. Brexiteerit halusivat palata aikaan, jolloin Britannian ei tarvinnut kysellä lupia Manner-Euroopasta. 

Kuningatar Viktoria on ensimmäinen brittimonarkki, josta on olemassa valokuva. Viktoria oli yhdeksän lapsen äiti, ja äidin lailla hän hallitsi myös maailmanlaajuista imperiumiaan – jos ei muuten, niin valokuvana seinällä tai piirongin päällä. 

Kuningatar Viktorian aikana elämä Britanniassa mullistui teollistumisen, uusien keksintöjen ja mullistavien aatteiden myötä. Mikä oli Viktorian rooli tässä muutoksessa? Oliko valtakunnan ylin konservatiivi samalla edistyksen airut?

Haastateltavina: Apulaisprofessori, FT Soile Ylivuori, Helsingin yliopisto ja akatemiatutkija, FT Elise Garritzen, Helsingin yliopisto
Toimittajana: Liisa Vihmanen
Äänisuunnittelijana: Tuomas Vauhkonen]]></description><pubDate>Mon, 10 Jun 2024 06:25:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4test.akamaized.net/mediaredirect/78-398ffc1154ba44239444cbd5702521a2.mp3" type="audio/mp3" length="552960"/><dcterms:subject><![CDATA[Elävä historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-06-10T06:25:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2880"/><itunes:duration>48:00</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Gaza – miten muinaisesta Välimeren satamakaupungista tuli palestiinalaisten avovankila?]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://areena-test.yle.fi/1-70360406</link><guid isPermaLink="false">1-70360406</guid><description><![CDATA[Välimeren kaakkoiskulmassa, 5000 vuotta vanhassa Gazassa, on kuohunut viime lokakuusta lähtien kovemmin kuin koskaan aiemmin. Terrorijärjestö Hamasin ja Israelin välinen sota on julmaa ja kärsijöinä ovat siviilit molemmin puolin rajaa. Alueen konflikti ei ole mikään uutinen, mutta tämän hetken raakuudet sen sijaan ovat. 

Palestiinalaisten ja israelilaisten välisessä kiistassa on kyse siitä, kummalle maa kuuluu. 
Ongelmallisen tilanteen syitä löytyy menneisyydestä. Tällaisia ovat mm. ne virheet, joita  ensimmäisen maailmansodan jälkeen luotu brittimandaatti sekä kansainvälinen yhteisö tuolloin tekivät. 

Ohjelmassa huomioidaan myös alueen vanhempi historia, sillä Gazan sijainti Euroopan, Aasian ja Afrikan välissä on aina houkutellut kauppiaiden lisäksi myös sotajoukkoja. 

Haastateltava: Helsingin yliopiston Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola.
Toimittaja: Riikka Suikkari.
Äänisuunnittelija: Joonatan Kotila.]]></description><pubDate>Mon, 3 Jun 2024 06:25:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4test.akamaized.net/mediaredirect/78-d7110828c8da47b88210f55847b3802f.mp3" type="audio/mp3" length="529536"/><dcterms:subject><![CDATA[Elävä historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-06-03T06:25:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2758"/><itunes:duration>45:58</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Andrew Jackson – presidentti, intiaanien tappaja ja Trumpin idoli]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://areena-test.yle.fi/1-70235272</link><guid isPermaLink="false">1-70235272</guid><description><![CDATA[Yhdysvaltain historian seitsemäs presidentti Andrew Jackson oli temperamentistaan kuulu soturi, joka välillä hirtti vastustajiaan, välillä haastoi heitä kaksintaisteluun. Hän omisti satoja mustia orjia ja karkotti säälittä kokonaisia intiaanikansoja. Lähes 200 vuotta sitten hallinnut Jackson on myös Donald Trumpin suuresti ihailema historian hahmo.
Mutta Andrew Jackson oli myös sotasankari, demokratian laajentaja ja Yhdysvaltain liittovaltion yhtenäisyyden puolustaja. Kuka oli tuo varhainen presidentti, joka yhä edelleen herättää voimakkaita intohimoja puolesta ja vastaan?

Haastateltavana Helsingin yliopiston Yhdysvaltain tutkimuksen emeritusprofessori Markku Henriksson.
Toimittaja: Esko Varho
Lukija: Pekka Savolainen
Äänisuunnittelija: Matias Puumala
]]></description><pubDate>Mon, 27 May 2024 06:25:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4test.akamaized.net/mediaredirect/78-737b85a62a254014ad895214a2e44a88.mp3" type="audio/mp3" length="532224"/><dcterms:subject><![CDATA[Elävä historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-05-27T06:25:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2772"/><itunes:duration>46:12</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Sopu vai sota – minkälainen on yhteisymmärryksen historia Suomessa?]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://areena-test.yle.fi/1-70193197</link><guid isPermaLink="false">1-70193197</guid><description><![CDATA[Suomalaisten historiasta löytyy niin vihan synnyttämä sisällissota kuin ennennäkemätön yksituumaisuuskin talvisodan aikana. Mutta näidenkään tapahtumien kohdalla todellisuus ei ollut mustavalkoinen.  Minkälaisista aineksista suomalaisten keskinäinen yhteisymmärrys on lopulta rakentunut? Ja mistä ylipäätään on peräisin suomalainen sopimusyhteiskunta? 

Kuinka helposti historian eri vaiheissa on löytynyt keskinäinen sopu? Vai olemmeko me olleet herkemmin riitaan ja taistelemiseen taipuvaisia? 

Elävän historian asiantuntijoina ovat erikoistutkija Jenni Karimäki Turun yliopistosta sekä Itä-Suomen yliopiston historian dosentti Tapio Bergholm. Toimittajana on Ville Talola.

Äänisuunnitelija: Joonatan Kotila
Lukija: Nadja Mikkonen]]></description><pubDate>Mon, 20 May 2024 06:25:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4test.akamaized.net/mediaredirect/78-f960cd7ca2d94cb485dc3e5c7f2b7e53.mp3" type="audio/mp3" length="540288"/><dcterms:subject><![CDATA[Elävä historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-05-20T06:25:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2814"/><itunes:duration>46:54</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Alice Roosevelt – Valkoisen talon katolla tupakoiva eksentrikko ja piilovallankäyttäjä]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://areena-test.yle.fi/1-70151375</link><guid isPermaLink="false">1-70151375</guid><description><![CDATA[Voin johtaa tätä maata tai huolehtia Alicesta, mutta en mitenkään voi tehdä molempia, sanoi Yhdysvaltain presidentti Theodore Roosevelt tyttärestään Alicestä. Alice Roosevelt Longworth oli niin kuuluisa, että hänen mukaansa nimettiin väri, ja niin omaperäinen, että kantoi lemmikkikäärmettä laukussaan. Millä tavoin Alice kapinoi aikansa naiskäsitystä vastaan, ja kuinka hän käytti sosiaalista valtaansa pokerinpeluun ohella? Entä mitä voimme poimia elämäämme Alicen omaperäisyydestä?

Haastateltavat: Alice Rooseveltin elämäkerran kirjoittanut historian professori Stacy Cordery, Alice Roosevelt Longworthin tyttärentyttärentytär Alice Sturm
Toimittaja: Nadja Mikkonen
Äänisuunnittelu: Nadja Mikkonen, Juha Hjelm
]]></description><pubDate>Mon, 13 May 2024 06:25:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><dcterms:subject><![CDATA[Elävä historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-05-13T06:25:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2961"/><itunes:duration>49:21</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Sprengtporten: Suuri seikkailija ja Suomen kohtalon kääntäjä?  ]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://areena-test.yle.fi/1-68780215</link><guid isPermaLink="false">1-68780215</guid><description><![CDATA[Itsenäisen Suomen syntyyn liittyy eriskummallinen seikkailijahahmo: Göran Magnus Sprengtporten (1740-1819). 

Sprengtporten aloitti sotilasuransa jo lapsena, vasta 12-vuotiaana, ja nousi Ruotsin kuningas Kustaa II:n suosikiksi. Juuri ennen vallan vaihtumista, hän vaihtoikin puolta ja taisteli nyt Venäjän sotavoimissa.  

Sprengtportenista tuli Suomen ensimmäinen kenraalikuvernööri ja hänen roolinsa oli tärkeä Suomen suurruhtinaskunnan itsenäisen aseman vahvistamisessa. Seikkailuiltaan Pariisissa tämä seurapiirihai toi mukanaan idean tasavaltaisuudesta, josta ihanteesta piti kiinni Suomen suurruhtinaskunnan asemasta neuvoteltaessa. Tästä huolimatta Sprengtporten on herättänyt ristiriitaisia tunteita ja häntä on historiankirjoissa ylistetty vuoroin sankariksi tai maanpetturiksi.

Miten tietoisesti Sprengtsporten oikein toimi? Voiko häntä kutsua suomettumisen oppi-isäksi? 

Haastateltavana on Suomen historian professori Kirsi Vainio-Korhonen. 
Toimittajana on Anna-Liisa Haavikko. 
Lukijana Sampo Mäkelä.
Äänisuunnittelijana Joonatan Kotila. 

OIKAISU: Kohdassa n. 8min on virhe vuosiluvussa: sanotaan 1860-luvulla, pitäisi olla 1760-luvulla.]]></description><pubDate>Mon, 6 May 2024 06:25:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4test.akamaized.net/mediaredirect/78-81d71b7756314155b36a8520f44516e0.mp3" type="audio/mp3" length="542400"/><dcterms:subject><![CDATA[Elävä historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-05-06T06:25:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2825"/><itunes:duration>47:05</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Kansallispukujen historia]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://areena-test.yle.fi/1-68719747</link><guid isPermaLink="false">1-68719747</guid><description><![CDATA[Kansallispuvut elävät nyt uutta tulemistaan. Kansallispuvun ompelemisesta ja käyttämisestä on tullut monelle omaa identiteettiä tukeva harrastus. 

Kansallispuvuilla on kuitenkin ihan oma, 150 vuoden taakse ulottuva historiansa. 

Haastateltava: kulttuurihistorian tutkija Leena Elina Valkeapää
Toimittaja Virpi Väisänen
Lukija: Ville Talola
Äänisuunnittelu: Laura Koso]]></description><pubDate>Mon, 29 Apr 2024 06:25:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4test.akamaized.net/mediaredirect/78-82adda19c73649bfbb0f1ccd59c3d7c1.mp3" type="audio/mp3" length="533760"/><dcterms:subject><![CDATA[Elävä historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-04-29T06:25:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2780"/><itunes:duration>46:20</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Vihtori Kosola – oppimattomasta maanviljelijästä valtiovallan horjuttajaksi]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://areena-test.yle.fi/1-68343041</link><guid isPermaLink="false">1-68343041</guid><description><![CDATA[Heinäkuussa 1930 Vihtori Kosolan johtama kommunismin vastainen takonpoikaismassi horjutti valtiovaltaa. Tunnelmat tuona päivänä Helsingissä olivat jännittyneet ja kireät. Ilmassa leijui jopa vallankaappauksen ja oikeistodiktatuurin uhka. 
Mutta kuka oikein oli tämä lapualainen maanviljelijä, jota kannattajat palvoivat ja vastustajat vihasivat?  Ja miten juuri hänestä -varsin oppimattomasta miehestä - tuli Lapuan liikkeen keulakuva, jota kutsuttiin jopa Suomen Mussoliniksi ja Jumalan valitsemaksi kansanjohtajaksi? Ja miten vain hetki talonpoikaismarssin jälkeen Kosolan ura lähti jyrkkään alamäkeen?
Haastateltavana on Kosolan elämänkerran kirjoittaja tietokirjailija ja Helsingin yliopiston Suomen historian dosentti  Jukka-Pekka Pietiäinen.
Toimittaja Seppo Heikkinen
Lukija Marko Pulkkinen 
Äänisuunnittelu Joonatan Kotila
]]></description><pubDate>Mon, 22 Apr 2024 06:25:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4test.akamaized.net/mediaredirect/78-0080f6ed645a4563aebc41a3edc10ac9.mp3" type="audio/mp3" length="569088"/><dcterms:subject><![CDATA[Elävä historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-04-22T06:25:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2964"/><itunes:duration>49:24</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Naisten välisen rakkauden historia: rikostuomioista tasa-arvoon]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://areena-test.yle.fi/1-68328977</link><guid isPermaLink="false">1-68328977</guid><description><![CDATA[Ritva Kurki kasvoi aikana, jolloin seksuaalivähemmistöön kuuluminen määriteltiin sairaudeksi ja oli laissa rangaistavaa. Kurki kyllästyi nelikymppisenä, 1980-luvulla hän kyllästyi näkymättömyyteen ja alkoi ajaa julkisuudessa seksuaalivähemmistöjen oikeuksia, usein kovin henkilökohtaisin seurauksin. 

Seksuaalivähemmistöön kuuluvien naisten historia on matka lähes täydellisestä näkymättömyydestä 1960-luvun seksuaalisen vapautumisen kautta 80- ja 90-lukujen taisteluihin perusoikeuksien saavuttamisesta yhteiskunnassa. Tämä kaikki tapahtui lopulta hyvin lyhyessä ajassa: yhden eliniän aikana. 

Haastateltavana: sosiologi ja sateenkaarihistorian tutkija Kati Mustola
Toimittaja: Hanna Asikainen
Äänisuunnittelu: Joonatan Kotila ja Panu Willman
Lukija: Nina Naakka
Sitaatit: Ritva Kurki: Totuus teki vapaaksi (2019)]]></description><pubDate>Mon, 15 Apr 2024 06:25:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4test.akamaized.net/mediaredirect/78-6a19b4e5e2e5428ea602489d26136d15.mp3" type="audio/mp3" length="561984"/><dcterms:subject><![CDATA[Elävä historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-04-15T06:25:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2927"/><itunes:duration>48:47</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Kuinka Venäjän vallan aika sai Suomen kukoistamaan]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://areena-test.yle.fi/1-68251340</link><guid isPermaLink="false">1-68251340</guid><description><![CDATA[Suomi oli satoja vuosia osa Ruotsin itäinen osa, jonka alueella oli veri virrannut venäläisiä vastaan taistellessa. Vuonna 1809 valta muuttui ja kuningas vaihtui keisariksi. Yllättävää oli, että vihollisen tultua isännäksi, maa alkoi kehittyä isoin harppauksin. Suomen valtio kehittyi toisen valtion sisällä. Venäjä siis mahdollisti kehityksen, joka johti Suomen syntyyn.

Haastateltavina: Historian dosentti Kristiina Kalleinen ja kirjailija Kaari Utrio. 
Toimittajana Anna-Liisa Haavikko. 
Lukijana Pekka Savolainen. 
Äänisuunnittelijana Juha Hjelm. ]]></description><pubDate>Mon, 8 Apr 2024 06:25:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4test.akamaized.net/mediaredirect/78-4caa42e5df9e4542882d96146f85a4ed.mp3" type="audio/mp3" length="552192"/><dcterms:subject><![CDATA[Elävä historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-04-08T06:25:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2876"/><itunes:duration>47:56</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Suomalaiset kylähullut olivat sekä hauskoja että haavoittuvaisia]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://areena-test.yle.fi/1-68246019</link><guid isPermaLink="false">1-68246019</guid><description><![CDATA[Suomalainen kylähulluus on ainutlaatuista. 1800- ja 1900-luvuilla eläneiden epätavallisten ihmisten joukossa oli niin keksijöitä, viisaita hulluja kuin sukupuolinormeja vastaan kulkevia. 

Kylähulluus ei kuitenkaan ollut aina hauskaa viihdytystä. Osa kyliemme originelleista kamppaili mielenterveytensä kanssa, eikä menneisyyden sosiaalihuolto ollut aina hellä haavoittuvaisimmille. 
Tässä jaksossa kuulet menneisyyden kylähullutarinoiden parhaat palat ja koskettavimmat kohtalot. Todennäköisesti tunnistat kuvauksista oman paikkakuntasi originellin kulkijan – tai löydät jaksosta palan itseäsi. 

Haastateltavana: Tutkija ja tietokirjailija Pälvi Rantala, Valtakunnan virallinen kylähullu Outi Räikkönen
Ääninäyttelijät: Ville Talola, Oskar Talola
Toimittajana: Nadja Mikkonen
Äänisuunnittelu: Nadja Mikkonen ja Anders Johansson

Lähteet: 
Hullun kirjoissa: Näkökulmia suomalaiseen kylähulluuteen (1989)
Kipeät sielut: Hulluuden historia Suomessa (2020) 
Erilaisia tapoja käyttää kylähullua: Kalkkimaan pappi aatteiden ja mentaliteettien tulkkina 1800-luvulta 2000-luvulle (2014) ]]></description><pubDate>Mon, 1 Apr 2024 06:25:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4test.akamaized.net/mediaredirect/78-abb12b0f27834e39b27ff48ce26c9d79.mp3" type="audio/mp3" length="555072"/><dcterms:subject><![CDATA[Elävä historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-04-01T06:25:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2891"/><itunes:duration>48:11</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Sirkuksen ja tivolin historia paljastaa viihteen varjopuolia]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://areena-test.yle.fi/1-68183450</link><guid isPermaLink="false">1-68183450</guid><description><![CDATA[Sirkus ja tivoli olivat 1800-1900-lukujen taitteessa Euroopassa huippusuosittuja. Ne tarjosivat kansalle vailla vertaa olevia elämyksiä ja eksotiikkaa. Samohin aikoihin ensimmäiset kiertävät sirkusseurueet löysivät tiensä myös Suomeen.

Huvitusten tuottama riemu kansalaisille rakennettiin kuitenkin suurella vaivalla. Sirkustaiteilijoiden työ oli usein hengenvaarallista ja heihin suhtauduttiin epäluuloisesti ja vähättelevästi. Viranomaisten toiminta sirkusten ympärillä oli monesti mielivaltaista. Sotien jälkeen tivolit ja sirkus elivät kukoistuskautta, mutta lopulta niiden suurin suosio hiipui. 
 
Suomalaisten sirkusten ja tivolien historiasta ohjelmassa kertovat tietokirjailijat Heikki Nevala ja Marjo Kuula sekä Suomen tivolin toimitusjohtaja Lulu Sariola. Ohjelman toimittaja on Ville Talola.

Äänisuunnittelija: Matias Puumala
Lukija: Jenni Stammeier]]></description><pubDate>Mon, 25 Mar 2024 08:00:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4test.akamaized.net/mediaredirect/78-6b42e81893c1427596f935de048254b8.mp3" type="audio/mp3" length="529152"/><dcterms:subject><![CDATA[Elävä historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-03-25T08:00:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2756"/><itunes:duration>45:56</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Suomen muinaiset soutuveneet – ommeltuja veneitä ja viikinkien perintöä]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://areena-test.yle.fi/1-67953719</link><guid isPermaLink="false">1-67953719</guid><description><![CDATA[Soutaminen alkoi Pohjolassa tuhat vuotta sitten. Vanhimmat Suomen alueelta löytyneet soutuveneet ovat rautakaudelta. Varhaiset soutuveneet olivat ketteriä kulkupelejä Järvi-Suomen eräreiteillä. Niillä tehtiin kauppamatkoja, kuskattiin turkiksia ja kalastettiin. Ennen rautanauloja veneet nidottiin yhteen kuusenjuurella. Ne siis ommeltiin kasaan.

Soutaminen ja veneiden veiston tavat levisivät Suomen alueelle lännestä kauppiaiden mukana. Viikinkien vaikutus näkyy esimerkiksi suomalaisissa kirkkoveneissä ja niitä edeltäneissä suurissa kauppaveneissä, uiskoissa.

Ennen soutuveneitä vesillä liikuttiin melomalla tukeista kaiverretuilla ruuhia ja haapioita. Laajat elinalueet ja kalastaminen olivat elinehtoja esihistorian ihmisille, joten ilman veneitä täällä ei olla koskaan pärjätty. Kalliomaalaukset ja muutamat melalöydöt kertovat, että ennen soutuveneitä täällä on melottu tuhansia vuosia.

Millaisia pienveneitä Suomen esihistoriassa on käytetty? Millaisia venetyyppejä ja veneenveiston tapoja on hautautunut esihistorian hämärään?

Haastateltavina museologian professori emeritus Janne Vilkuna ja Museoviraston vesien kulttuuriperinnön erikoisasiantuntija Hannu Matikka. 
Toimittajana Jussi Nygren. 
Äänisuunnittelijana Laura Koso.]]></description><pubDate>Mon, 18 Mar 2024 06:25:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4test.akamaized.net/mediaredirect/78-7915993000274bb3b11e6f62a09f90bd.mp3" type="audio/mp3" length="542976"/><dcterms:subject><![CDATA[Elävä historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-03-18T06:25:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2828"/><itunes:duration>47:08</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Kaikki tahtovat Jerusalemin!]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://areena-test.yle.fi/1-67830636</link><guid isPermaLink="false">1-67830636</guid><description><![CDATA[Jerusalem on kaupunkina niin vanha, että se tuntuu ikuiselta. Kaupungin menneisyyteen mahtuu jatkuvia valloituksia, traagisia konflikteja ja inhimillistä kärsimystä. Mikä kaupungissa on vetänyt puoleensa aina vain uusia valloittajia? Entä mikä tekee tästä kaupungista niin ainutlaatuisen peräti kolmelle eri uskonnolle? 

Haastateltavat: Eksegeetti, yliopistonlehtori Raimo Hakola sekä islamin varhaishistoriaan erikoistunut yliopistonlehtori Ilkka Lindstedt, molemmat Helsingin yliopistosta. 
Toimittajana Riikka Suikkari. 
Äänisuunnitelijana Juha Sarkkinen.
]]></description><pubDate>Mon, 11 Mar 2024 06:25:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4test.akamaized.net/mediaredirect/78-660690deaec44cdaac8a063ce65e0fa6.mp3" type="audio/mp3" length="486912"/><dcterms:subject><![CDATA[Elävä historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-03-11T06:25:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2536"/><itunes:duration>42:16</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Porvarisrouva Snellmanin elämä 1800-luvun Oulussa]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://areena-test.yle.fi/1-67770365</link><guid isPermaLink="false">1-67770365</guid><description><![CDATA[Jeanette Snellman oli rikkaan tervaporvarin rouva 1800-luvun puolivälin Oulussa. Hän toteutti elämässään oman vuosisatansa porvarillisen elämäntavan ihanteita. Tärkeintä Jeanettelle oli oma aviomies ja ja lapset, mutta hän teki työtä myös menestyvän perheyrityksen hyväksi.

Haastateltava: historiantutkija Riikka Isoaho-Nousianen
Toimittaja: Virpi Väisänen
Tekstinäytteet lukee: Marja Vehkanen
Äänisuunnittelu Panu Willman]]></description><pubDate>Mon, 4 Mar 2024 06:25:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4test.akamaized.net/mediaredirect/78-0092cde8749d4f34b166c483d4f3723a.mp3" type="audio/mp3" length="567744"/><dcterms:subject><![CDATA[Elävä historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-03-04T06:25:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2957"/><itunes:duration>49:17</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Hylynryöstäjiä ja aarteenetsijöitä – haaksirikko Suomenlahdella oli rannikon asukkaille onnenpotku]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://areena-test.yle.fi/1-67768329</link><guid isPermaLink="false">1-67768329</guid><description><![CDATA[Suomenlahdella haaksirikkojen määrä lähti nousuun 1700-luvulla. Syynä tähän oli Pietarin kaupungin perustaminen ja laivaliikenteen lisääntyminen. Yhden onnettomuus oli kuitenkin toisen onni. Karille ajaneista laivoista kerättiin talteen aivan kaikki. Lisääntyneet haaksirikot merkitsivät, yllättävää kyllä, jopa elinehtoa täkäläiselle laivanvarustukselle.

Mitä aarteita 1700-luvun aluksista aikanaan löydettiin? Miten saalis jaettiin? Entä oliko kyse organisoidusta rantarosvouksesta, jossa tahallaan harhautettiin laivoja karille? 

Haastateltavana merihistorian asiantuntija, dosentti Mikko Huhtamies.
Toimittajana on Ville Talola.
Lukijoina ovat Jenni Stammeier ja Tuukka Pasanen.
Äänisuunnittelijana on Joonatan Kotila.]]></description><pubDate>Mon, 26 Feb 2024 06:25:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4test.akamaized.net/mediaredirect/78-f6244a492495421cb76c9f78cf4ef10c.mp3" type="audio/mp3" length="542016"/><dcterms:subject><![CDATA[Elävä historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-02-26T06:25:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2823"/><itunes:duration>47:03</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[ Unettomuuden historia: kirppuja, keskiajan stressiunia ja paheellisia päivänokosia]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://areena-test.yle.fi/1-67694092</link><guid isPermaLink="false">1-67694092</guid><description><![CDATA[Tuskin on aikaa, jolloin nukkumisolosuhteet olisivat olleet paremmat kuin nykyään. Unta ovat ennen häirinneet kulkutaudit, kylmyys, kirput ja luteet - ja toiset ihmiset, joiden kanssa on pitänyt jakaa peti ja joita on mahdollisesti pitänyt palvella tai pelätä. Stressiunetkaan eivät ole uusi keksintö, sillä niitä on nähty ennen kuin sanaa stressi tai burnout oli keksittykään.

Kahdeksan tunnin yhtäjaksoinen yöuni ei myöskään ole aina ollut itsestäänselvä ihanne. Unen saamiseksi tarjotut kikkakolmoset ja vinkkivitoset sen sijaan olivat arvossaan jo paljon ennen meidän aikamme unilääkäreitä. 

Asiantuntijoina: tutkija ja tietokirjailija Pälvi Rantala Turun yliopistosta ja erikoistutkija Marko Lamberg Åbo Akademista.
Lukija: Anu Heikkinen
Äänisuunnittelija: Joonatan Kotila
Toimittaja: Raili Löyttyniemi]]></description><pubDate>Mon, 19 Feb 2024 06:25:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4test.akamaized.net/mediaredirect/78-2ea11fc61e7048ec9b9e799e9f180c31.mp3" type="audio/mp3" length="512448"/><dcterms:subject><![CDATA[Elävä historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-02-19T06:25:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2669"/><itunes:duration>44:29</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Kurdit – haave omasta valtiosta]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://areena-test.yle.fi/1-67590764</link><guid isPermaLink="false">1-67590764</guid><description><![CDATA[Kurdeja on kutsuttu maailman suurimmaksi kansaksi ilman omaa valtioita. Miksi kurdeilla ei ole omaa maata? Ainakaan syy ei ole yrityksen puutteessa, kurdien historia on täynnä sotaa, kapinoita ja kansannousuja. Sitkeitä peshmerga-taistelijoita ihaillaan, mutta lopullista tukea omalle maalle kurdit eivät muilta saa. 

Haastateltavina ovat Suomen Lähi-idän instituutin säätiön asiamies Anu Leinonen ja Kurdiliiton puheenjohtaja Welat Nehri. 
Lukija: Jenni Stammeier. 
Toimittajana on Ilona Ikonen.]]></description><pubDate>Mon, 12 Feb 2024 06:25:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4test.akamaized.net/mediaredirect/78-2d9caf96267b4231af40ca3337ebde64.mp3" type="audio/mp3" length="557568"/><dcterms:subject><![CDATA[Elävä historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-02-12T06:25:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2904"/><itunes:duration>48:24</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Yhdysvaltojen politiikan ristiriitainen historia]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://areena-test.yle.fi/1-67587191</link><guid isPermaLink="false">1-67587191</guid><description><![CDATA[Yhdysvallat oli historiassaan siirtolaiselle lupaus vapaudesta ja mahdollisuuksista, mutta toiset tulivat maahan pakotettuina ja kahleissa. Tämän päivän Yhdysvaltoja leimaa jyrkkä kahtiajako, jota marraskuussa 2024 käytävät presidentinvaalit entisestän vielä korostavat. Historian valossa voidaan todeta, että monet yhteiskuntaa yhä jakavat kysymykset nousevat suoraan maan perustamishistoriasta. 

Yhdysvaltojen perustuslaki on modernien ihmisokeuksien peruskirja ja siitä ovat ottaneet mallia kaikki länsimaiset oikeusvaltiot. Yhdysvalloissa myös toteutettiin ensimmäisenä maailmassa demokraattisen hallinnon turvaava vallan kolmijako-oppi. Miten kuitenkin oli mahdollista, että maassa sallittiin orjuus ja 1960-luvulle asti myös rotuerottelujärjestelmä? 

Yhdysvaltojen poliittinen kenttä on jakautunut 1850-luvulta lähtien republikaanien ja demokraattien kesken. Nykyisin demokraatit mielletään liberaaleiksi ja republikaanit konservatiiveiksi, mutta historiassa jako on ollut monesti päinvastoin. Minkälainen on ollut näiden kahden puolueen suhde Yhdysvaltojen suuriin kohtalonkysymyksiin mustan väestön kohdalla? 

Asiantuntijoina ovat yliopistolehtori Ari Helo sekä kirkkohistorian dosentti Markku Ruotsila

Toimittaja: Ville Talola.
Äänisuunnitelija: Anders Johansson]]></description><pubDate>Mon, 5 Feb 2024 06:25:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4test.akamaized.net/mediaredirect/78-9c0b83f8465a4c12b58f2a6a90aeaa6b.mp3" type="audio/mp3" length="568896"/><dcterms:subject><![CDATA[Elävä historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-02-05T06:25:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2963"/><itunes:duration>49:23</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Kommunistipamppu FBI:n armosta – Amerikansuomalaisen Gus Hallin eriskummallinen elämäntarina  ]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://areena-test.yle.fi/1-67457743</link><guid isPermaLink="false">1-67457743</guid><description><![CDATA[Gus Hall, syntymänimeltään Arvo Kustaa Halberg, oli toisen polven amerikansuomalainen, joka nousi 1950-luvun lopussa Yhdysvaltain kommunistisen puolueen johtoon. Samalla hän tosin, asiaa tajuamattaan, päätyi maan salaisen poliisin FBI:n virittämään loukkuun. Syntyi kummallinen tilanne, jossa Hall edisti kommunismia – ja teki jopa kaikenlaisia omia hämärähommiaan – oikeastaan FBI:n armoilla ja jopa suojeluksessa.

Mistä tässä kuviossa oli kyse? Miten Hall, tai Halberg, päätyi sen keskiöön? Mitä FBI:ssa oikein oli meneillään?

Haastateltavana on Gus Hallista väitellyt ja tietokirjan kirjoittanut tietokirjailija Tuomas Savonen. Toimittajana on Pasi Toiviainen.
Lukijoina: Nina Naakka, Jonni Roos ja Jenni Stammeier.  
Äänisuunnittelijana Panu Willman.]]></description><pubDate>Mon, 29 Jan 2024 06:25:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4test.akamaized.net/mediaredirect/78-b4e45b774aa2432cab142168cb4f2583.mp3" type="audio/mp3" length="558528"/><dcterms:subject><![CDATA[Elävä historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-01-29T06:25:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2909"/><itunes:duration>48:29</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Illuminatin, vapaamuurareiden ja ruusuristiläisten synty osuu salaseurojen kulta-ajalle]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://areena-test.yle.fi/1-67456340</link><guid isPermaLink="false">1-67456340</guid><description><![CDATA[Salaseurojen monivivahteisessa historiassa pistää silmään yksi erityisen mielenkiintoinen vaihe, valistusaika. Miksi järkeä ja tiedettä korostavalla aikakaudella sai alkunsa lukuisia salaseuroja? Miksi juuri tuo aikakausi synnytti salassa toimivia keskustelupiirejä?
 
Valistusaikana perustettujen salaseurojen historiaa ja sekoittumista toisiinsa tarkastellaan tässä jaksossa ruusuristiläisten, vapaamuurarien ja ehkäpä sen kaikkein pahamaineisimman salaseuran, illuminatin kautta, ja myös salaseuroihin liittyviä salaliittoteoriota sivuten.

Haastateltavat: teologian tohtori ja psykologi Ville Mäkipelto sekä historiantutkija Samu Nyström
Lähdeteoksia: John Lawrence Reynolds Varjojen väki sekä Liisa Väisänen Salaiset symbolit
Äänisuunnittelu: Laura Koso
Toimittaja: Jarmo Laitaneva
]]></description><pubDate>Mon, 22 Jan 2024 06:25:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4test.akamaized.net/mediaredirect/78-2eb6dbea55154c88a6f2e00b0e0109f8.mp3" type="audio/mp3" length="558528"/><dcterms:subject><![CDATA[Elävä historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-01-22T06:25:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2909"/><itunes:duration>48:29</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Kivikaudella hirvi oli ihmisen ystävä]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://areena-test.yle.fi/1-67450079</link><guid isPermaLink="false">1-67450079</guid><description><![CDATA[Kivikaudella hirvi oli pohjoisella havumetsävyöhykkeellä eläneille ihmisille metsän tärkein eläin. Hirvi oli arvokas saaliseläin, mutta myös tuon ajan ihmisten uskomusmaailman keskus. Näkyvimmin hirven merkityksestä kertovat tuhansia vuosia sitten kallioihin tehdyt maalaukset ja piirrokset. 

Pronssikaudelle tultaessa maatalous tuli elinkeinona metästyksen ja kalastuksen rinnalle. Uskomuksetkin muuttuivat: hirvi menetti merkitystään ja karhusta tuli metsän kuningas.

Haastateltava: tohtori Ville Mantere
Toimittaja. Virpi Väisänen
Äänisuunnittelu: Juha Sarkkinen]]></description><pubDate>Mon, 15 Jan 2024 06:25:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4test.akamaized.net/mediaredirect/78-f1b16271f3c24477b60a24b6916e03c5.mp3" type="audio/mp3" length="523008"/><dcterms:subject><![CDATA[Elävä historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-01-15T06:25:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2724"/><itunes:duration>45:24</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Muinaisen Jerusalemin historia]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://areena-test.yle.fi/1-67355877</link><guid isPermaLink="false">1-67355877</guid><description><![CDATA[Jerusalem on ollut intohimojen kohteena jo vuosituhansien ajan, ja niin myös tänä päivänä. Heprealaisille se on ollut pyhä kaupunki jo 3000 vuoden ajan, mutta siitä tuli pyhä myöhemmin myös kristityille ja muslimeille. 

Miltä elämä näytti tässä kaupungissa tuhannen vuoden aikana eaa.? Tuolloin Jerusalemissa asustivat ennen kaikkea heprealaiset, mutta kaupunki ja sen ympäristö olivat usein jonkin suurvallan alaisena.

Jerusalemin historiaan vaikuttivat mm. Raamatusta tutuiksi tulleet israelilaisten kuninkaat Daavid ja Salomo, babylonialaisten hallitsija Nebukadnessar sekä persialaisten kuningas Kyyros.

Haastateltavat: arkeologi Minna Silver sekä Vanhan testamentin tutkija Kirsi Valkama. 
Lukija: Ville Talola.
Äänisuunnittelija: Anders Johansson. 
Toimittaja: Riikka Suikkari.]]></description><pubDate>Mon, 8 Jan 2024 06:25:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4test.akamaized.net/mediaredirect/78-aad56f8da9174607a49abf3a4ac8ec8c.mp3" type="audio/mp3" length="542400"/><dcterms:subject><![CDATA[Elävä historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-01-08T06:25:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2825"/><itunes:duration>47:05</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Keskiajan nunnaluostareiden johtajat: aikansa historiaa muuttavat boss-ladyt]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://areena-test.yle.fi/1-67287236</link><guid isPermaLink="false">1-67287236</guid><description><![CDATA[Hildegard Bingeniläinen on yksi keskiajan merkittävimmistä naisista, joka uskalsi arvostella piispojen ja jopa paavin valtaa ja teki pitkiä saarnamatkoja aikana, jolloin naisen ei kuulunut avata suutaan seurakunnassa. Hän ei ainoastaan johtanut nunnaluostaria, vaan oli myös mystikko, ilmestyksiä näkevä profeetta ja visionääri, lukuisia kirjoja kirjoittanut kirjailija, säveltäjä, saarnaaja ja kasviopista ammentava parantaja. Keskiajalta tunnetaan muitakin kuninkaan neuvonantajina toimineita vahvoja nunnaluostareiden johtajia eli abbedissoja, yksi heistä on Ruotsissa vaikuttanut pyhä Birgitta. 

Mikä sai nämä abbedissat rikkomaan vallitsevia sääntöjä ja uhmaamaan ikiaikaista esivaltaa? Olivatko he jonkinlaisia varhaisia feministejä tai keskiaikaisia boss-ladyja? Millä keinoin vahvat nunnaluostareiden johtajat pystyivät vaikuttamaan keskiajan historian kulkuun?


Toimittajana: Maarit Lukkarinen
Haastateltavat: Historioitsija ja kirjailija Barbara Beuys, filosofi ja teologi Andrea Günter sekä Åbo Akademin kirkkohistorian professori Päivi Salmesvuori.
Lukijat: Anu Heikkinen, Nina Naakka ja Jenni Stammeier
Äänisuunnittelija: Timo Hintikka
]]></description><pubDate>Mon, 1 Jan 2024 06:25:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4test.akamaized.net/mediaredirect/78-b6fceba7849c40479f5210d77026558d.mp3" type="audio/mp3" length="486720"/><dcterms:subject><![CDATA[Elävä historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2024-01-01T06:25:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2535"/><itunes:duration>42:15</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Joulun eriskummallinen historia]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://areena-test.yle.fi/1-67178951</link><guid isPermaLink="false">1-67178951</guid><description><![CDATA[Joulun perinteiden historia on outo sekoitus erilaisia bakkanaaleja, rituaaleja, pyhimyksiä, piruja, maahisia ja jumalia .Eikä joulupukinkaan esikuva ole pelkkä kiltti lahjoja jakava pyhimys, vaan myös synneistä rankaiseva pirulainen. 

Miten ihmeessä jouluun mahtuu kaikkea tätä? Miten ristiriidat ja vastakkaiset, toisensa periaatteessa ulossulkevat hahmot mahtuvat yhteen ja samaan juhlaan? Joulun perinteiden historia vie aikamatkalle Antiikin Roomaan, pakanallisten germaanisten ja suomalais-ugrilaisten heimojen mytologiaan, mutta myös yllättäviin paikkoihin, kuten Meksikoon. 

Asiantuntijana on Helsingin yliopiston kirkkohistorian dosentti, vt. yliopistolehtori Esko M. Laine. 
Toimittaja: Ville Talola
Lukija: Jenni Stammeier
Äänisuunnittelija: Katri Koivula]]></description><pubDate>Mon, 25 Dec 2023 06:25:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4test.akamaized.net/mediaredirect/78-428bae9b0eca4eada10ec424cf2ae1ed.mp3" type="audio/mp3" length="561024"/><dcterms:subject><![CDATA[Elävä historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2023-12-25T06:25:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2922"/><itunes:duration>48:42</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Sisällissota pelilaudalla ja pelikulttuurin muita tuulia Suomessa]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://areena-test.yle.fi/1-67101132</link><guid isPermaLink="false">1-67101132</guid><description><![CDATA[Suomen sisällissota päättyi toukokuussa 1918. Jo saman vuoden joulumarkkinoille tuli kaksi lautapeliä, joissa noppaa heittämällä saattoi käydä läpi punaisten ja valkoisten taisteluita kartalla. Perheen pienimmät pääsivät kokemaan Helsingin valloitusta punaisilta lastenlehti Pääskysen joulunumeron välissä ilmestyneellä peliliiteellä. Millaisia nuo pelit olivat, ja miten seurapelien maailma kehittyi ja muuttui sotien välisenä aikana Suomessa?

1920-luvulla pöydän ääressä pelattavat strategiapelit saivat rinnalleen toiminnallisia seurapelejä, kuten korona, fortuna ja pöytätennis. Ne edustivat modernia ja tervehenkistä sosiaalisen kanssakäynnin muotoa. Ne olivat kaukana pelimaailman paheellisuudesta, jota edustivat odotustiloihin ilmestyneet uudet pajatsot ja peliautomaatit.

Vuosikymmenestä toiseen kuitenkin sotapelit ovat säilyttäneet suosionsa. Uudet sodat synnyttävät uusia sotapelejä, jotka vetoavat käyttäjiin ajankohtaisilla aiheilla ja tarjoamalla mahdollisuuden leikin varjolla osallistua uutistapahtumiin.

Haastateltavana Suomen pelikulttuuria tutkinut tietokirjailija, professori Jaakko Suominen.
Aikalaismainosten ja pelisääntöjen lukija: Niina Mäkeläinen
Äänisuunnittelija: Joonatan Kotila
Toimittaja: Harto Hänninen
]]></description><pubDate>Mon, 18 Dec 2023 06:25:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4test.akamaized.net/mediaredirect/78-6e20347800094f8287453afea3625501.mp3" type="audio/mp3" length="527232"/><dcterms:subject><![CDATA[Elävä historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2023-12-18T06:25:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2746"/><itunes:duration>45:46</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Kestikievareiden historia – pakkomajoitusta, vieraanvaraisuutta ja liiketoimintaa]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://areena-test.yle.fi/1-66966785</link><guid isPermaLink="false">1-66966785</guid><description><![CDATA[Kestikievareiden pito perustui Ruotsin vallan aikana lakiin ja jo 1500-luvulla annettujen määräysten mukaan niitä tuli olla päivämatkan välein kruunun maanteiden varsilla. Varhaisimpina aikoina oli tavallista, että vauraammat matkustajat vaativat itselleen talonpojilta mielivaltaisesti majoituksen ja kestityksen. 

Hotelli- ja ravintola-alan varhaisimmat merkinnät, eli maininnat krouveista joista matkalainen saattoi saada ruokaa ja majapaikan, ovat peräisin 1300-luvun lopulta. Ne löytyvät samoista yhteyksistä kuin ensimmäiset maininnat ylipäätään virallisista teistä.
  
Elokuvissa keskiajan kievareissa ritisee takkatuli, olutkolpakot kilahtelevat ja trubaduurit viihdyttävät. Mutta minkälainen oikeasti oli kievareiden ylöspito ja miten hohdokkaita kievarit oikeasti olivat? Ketkä kestikievareissa pysähtyivät aterioimaan ja yöpymään? Ketkä kievaripalveluja tuottivat? Entä millaisia olivat kievareiden isännät ja emännät? 

Haastateltavana ovat tutkijatohtori Jenni Lares sekä yleisen historian professori Christian Krötzl Tampereen yliopistosta. Toimittajana on Ville Talola. Lukijana on Jenni Stammeier. Äänisuunnitellijana on Tuomas Vauhkonen.]]></description><pubDate>Mon, 11 Dec 2023 06:25:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4test.akamaized.net/mediaredirect/78-b3328d0516314a8b9d6292f384ccfc4f.mp3" type="audio/mp3" length="563520"/><dcterms:subject><![CDATA[Elävä historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2023-12-11T06:25:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2935"/><itunes:duration>48:55</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Hahtiperän hylyn arvoitus]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://areena-test.yle.fi/1-66773986</link><guid isPermaLink="false">1-66773986</guid><description><![CDATA[Kesällä 2019 Oulun torinrannasta löytyi arkeologinen aarre: laivan hylky, joka ajoitettiin 1600-luvun lopulle. Löytöpaikkansa mukaan se sai nimen Hahtiperän hylky. Se osoittautui vanhimmaksi Pohjois-Suomesta löytyneeksi laivan hylyksi. Harvinaista oli myös, että hylky löytyi kuivalta maalta ja sitä on voitu tutkia paremmin kuin merenpohjassa makaavia löytöjä. 

Millainen alus Hahtiperän hylky aikanaan oli? Mihin sitä käytettiin? Millaista tietoa menneisyydestä hylyn kappaleisiin kätkeytyy? 

Ohjelmassa hylkylöydöstä kertovat arkeologi Matleena Riutankoski, meriarkeologi Minna Koivikko, konservaattori Liisa Näsänen ja merihistorioitsija Mikko Huhtamies. 

Toimittaja: Niina Mäkeläinen
Äänisuunnittelija: Joonatan Kotila 
]]></description><pubDate>Mon, 4 Dec 2023 06:25:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4test.akamaized.net/mediaredirect/78-421a3ab73e6344f5889b489ba0b49ca3.mp3" type="audio/mp3" length="511680"/><dcterms:subject><![CDATA[Elävä historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2023-12-04T06:25:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2665"/><itunes:duration>44:25</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Kitaran kiehtova vallankumous – sähkökitaran ehkä hieman tuntematonkin synty]]></title><media:credit role="production department">Yle Puhe</media:credit><link>https://areena-test.yle.fi/1-66753625</link><guid isPermaLink="false">1-66753625</guid><description><![CDATA[Jimi Hendrix mullisti musiikin historiaa Montereyn Popfestivaalilla kesäkuussa 1967, jolloin hän rikkoi soittamisen aiempia rajoja ja lopulta poltti sähkökitaransa ennennäkemättömässä seremoniassa. Mitä oli pitänyt kulttuurin ja tekniikan kehityksen tasolla tapahtua, ennen kuin puisella lankulla ja metallisilla kielillä voitiin yhtäkkiä saada koko maailman huomio?  


Tunnetut sähkökitaravalmistajat antavat mielellään ymmärtää, että ne keksivät sähkökitaran 1950-luvun vaihteessa. Sähkökitaralla on kuitenkin paljon pitempi, ja kiehtovampi historia. Sähkökitaran kehitysvaiheet kietoutuvat tiiviisti niin Yhdysvaltojen ja Euroopan yleisempään historiaan, kuin musiikin ja soitinrakennuksen historiaan.



Asiantuntijoina: aatehistorian ja Pohjois-Amerikan tutkimuksen dosentti Ari Helo Helsingin yliopistosta ja soitinrakentaja, muusikko ja tietokirjailija Rauno Nieminen. 
Toimittajana on Jonni Roos.

Äänisuunnittelijana Joonatan Kotila.]]></description><pubDate>Mon, 27 Nov 2023 06:25:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4test.akamaized.net/mediaredirect/78-1d6518ecb8bc4edc95e8b832c83272f7.mp3" type="audio/mp3" length="569088"/><dcterms:subject><![CDATA[Elävä historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2023-11-27T06:25:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2964"/><itunes:duration>49:24</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Suomen taival Itämeren valtataisteluissa – Idän ja lännen liitot kautta vuosisatojen]]></title><media:credit role="production department">Yle Puhe</media:credit><link>https://areena-test.yle.fi/1-66750474</link><guid isPermaLink="false">1-66750474</guid><description><![CDATA[Suomen pitkä perinne puolueettomana maana päättyi, kun Suomesta tuli Pohjois-Atlantin puolustusliitto Natoon keväällä 2023. Liittymisen myötä Nato-maat pitävät hallussaan ylivoimaisesti suurinta osaa Itämeren rannoista. Vain runsaat 30 vuotta sitten asetelma oli täysin päinvastainen, kun Neuvostoliitto liittolaisineen piti hallussaan Itämeren kiistatonta herruutta. 

Minkälainen on Itämeren liittojen, valtasuhteiden ja taistelujen historia? Ketkä ovat halunneet ottaa Itämeren hallintaansa ja mistä syistä? Entä miten Suomen asema on näissä valtataisteluissa vaihdellut? 

Haastateltavina ovat merisotahistorian asiantuntija, tietokirjailija, komentaja Ville Vänskä sekä Turun yliopiston poliittisen historian yliopisto-opettaja Ville Soimetsä. 
Toimittajana on Ville Talola. 
Äänisuunnittelijana on Joonatan Kotila.]]></description><pubDate>Mon, 20 Nov 2023 06:25:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4test.akamaized.net/mediaredirect/78-2e18edbc494d484b8853d20079a1eeb7.mp3" type="audio/mp3" length="566208"/><dcterms:subject><![CDATA[Elävä historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2023-11-20T06:25:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2949"/><itunes:duration>49:09</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Laukkukauppiaiden historia – kansainvälisyyden tuojia ja poliittisia pelinappuloita]]></title><media:credit role="production department">Yle Puhe</media:credit><link>https://areena-test.yle.fi/1-66738726</link><guid isPermaLink="false">1-66738726</guid><description><![CDATA[Kiertävät kulkukauppiaat olivat ennen osa maaseudun maisemaa. He myívät ovelta ovelle monenlaista tavaraa, mutta laukkukauppiaiden historia on muutakin kuin pelkkää kaupankäyntiä. Elämäntapa oli välillä vaarallista, ja laukkurit kohtasivat monia ennakkoluuloja. Monesti he saivat kantaa syntipukin roolia – 1900-lukua lähestyttäessä heistä tuli poliittinen pelinappula Venäjän keisarikunnan pyrkimyksissä venäläistää suomalaisia. 
Toimittaja Anna-Kaisa Brenner sukeltaa tässä jaksossa omiin sukujuuriinsa kulkukauppiaiden kautta ja kertoo tarinaa kulttuuriperinnöstä sekä kahden maan kohtaamisesta.

Haastateltavana: tietokirjailija Pekka Vaara, FT Reetta Hänninen Helsingin yliopistosta
Lukijana: Harri Alanne
Äänisuunnittelijana: Tuomas Vauhkonen
Toimittajana: Anna-Kaisa Brenner
]]></description><pubDate>Mon, 13 Nov 2023 06:25:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4test.akamaized.net/mediaredirect/78-e90e804bd3b84d0e8d77acfc6eff07d2.mp3" type="audio/mp3" length="538560"/><dcterms:subject><![CDATA[Elävä historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2023-11-13T06:25:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2805"/><itunes:duration>46:45</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Työläisnaisen paratiisista katkeraan pettymykseen – Stalinin Nadja-vaimon traaginen tarina]]></title><media:credit role="production department">Yle Puhe</media:credit><link>https://areena-test.yle.fi/1-66698656</link><guid isPermaLink="false">1-66698656</guid><description><![CDATA[Neuvostoliiton piti olla paratiisi työläisille, mutta unelma paremmasta elämästä osoittautui katastrofiksi. Tämän sai kokea myös Nadežda Allilujeva, hirviömäisen diktaattorin, Josif Stalinin vaimo.

Nadjaksi kutsuttu tyttö varttui perheessä, joka oli sisäistänyt bolševikkiaatteen joka solullaan. Tsaarin salainen poliisi piti jatkuvasti silmällä sekä Nadjan vanhempia että heidän vallankumouksellisia aatetovereitaan. Perheen elämä oli levotonta, sillä he joutuivat muuttamaan tiheään eri puolille Venäjää ja lisäksi isä Sergei joutui usein pidätetyksi. Vaaroista huolimatta myös perheen lapset oli valjastettu kumoukselliseen työhön.

Vuonna 1919, kun Nadja oli 17-vuotias, hänet vihittiin 40-vuotiaan Josifin kanssa. Millaista hänen elämänsä oli Neuvostoliiton diktaattorin rinnalla? Entä millaiset tapahtumat johtivat hänen arvoitukselliseen ja aivan liian varhaiseen kuolemaansa?

Haastateltavat: Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kangaspuro sekä tietokirjailija ja Rouva diktaattori-teoksen kirjoittaja, toimittaja Veera Jääskeläinen. 
Lukijat: Nina Naakka ja Seppo Heikkinen.
Äänisuunnittelija: Joonatan Kotila.
Toimittaja: Riikka Suikkari.]]></description><pubDate>Mon, 6 Nov 2023 06:25:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4test.akamaized.net/mediaredirect/78-d5487422954c4750a729fe0945fe128c.mp3" type="audio/mp3" length="554688"/><dcterms:subject><![CDATA[Elävä historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2023-11-06T06:25:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2889"/><itunes:duration>48:09</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Kuoleman vuosisadat – keskiajalla piti kuolla oikein]]></title><media:credit role="production department">Yle Puhe</media:credit><link>https://areena-test.yle.fi/1-66665938</link><guid isPermaLink="false">1-66665938</guid><description><![CDATA[Keskiajalla tärkeintä elämässä oli kuolla oikein. Vääränlainen kuolema kun saattoi estää sielun pääsyn taivaaseen ja siten sen iankaikkisen elämän. Toisinaan pyhimykset ihmevoimillaan herättivätkin ihmisiä kuolleista vain, jotta väärä kuolema saatiin korjattua kuntoon.

Miten siis kuolema keskiajalla miellettiin? Miten siihen tuli valmistautua, ja millaisia kuoleman rituaalit olivat? Entä – kaiken tämän tietäen – millaisen kuoleman nuori, keskiajan kuolemaan perehtynyt tutkija itse valitsisi?

Haastateltavana on Tampereen yliopiston tutkijatohtori Jyrki Nissi. Toimittajana on Pasi Toiviainen. Lukijana Nina Naakka. Äänisuunnittelu: Laura Koso. ]]></description><pubDate>Mon, 30 Oct 2023 06:25:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4test.akamaized.net/mediaredirect/78-af63db677a394a04b3f74fec42f2eb58.mp3" type="audio/mp3" length="494016"/><dcterms:subject><![CDATA[Elävä historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2023-10-30T06:25:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2573"/><itunes:duration>42:53</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Metsäwihasta avohakkuisiin – suomalaisen ristiriitaisen metsäsuhteen historia]]></title><media:credit role="production department">Yle Puhe</media:credit><link>https://areena-test.yle.fi/1-66611649</link><guid isPermaLink="false">1-66611649</guid><description><![CDATA[Kuva suomalaisista romanttisina tapion tarhojen vaalijoina elää myyttisenä ja vahvana. Kuitenkin on myös viitteitä menneiden suomalaisten välinpitämättömästä ja jopa vihamielisestä suhteesta metsää kohtaan. 

Kun nationalismi ja kansallisromantiikka 1800-luvulla nostivat ympäri Eurooppaa päätään, suomalaisuuden suuri tarina sijoitettiin kuvataiteessa ja kirjallisuudessa jylhiin metsiin. Suomalaisilla onkin verrattain poikkeuksellinen suhde metsään. Yhtenä esimerkkinä tästä ovat jokaisenoikeudet, joiden perusteella metsien marjat ja sienet ovat yhteistä omaisuutta. 

Ovatko suomalaiset todellakin aina eläneet harmoniassa metsien kanssa? Onko sitä aina kunnioitettu ja suojeltu? Vai onko metsään suhtauduttu ainoastaan hyödykkeenä, jota voidaan riistää? Jos metsäsuhdettamme tarkastelee historian valossa, moni myytti näyttää murtuvan. 

Haastateltavana: Suomen metsämuseo Luston tutkimusjohtaja Reetta Karhunkorva. Suomalaisten metsäsuhdetta on tutkinut LUT-yliopistossa yhteiskuntatieteilijä Jaana Laine. 
Toimittajana Ville Talola. 
Lukija: Pasi Toiviainen. 
Äänisuunnittelija: Joonatan Kotila.]]></description><pubDate>Mon, 23 Oct 2023 06:25:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4test.akamaized.net/mediaredirect/78-cd5c5a37cd5f4fe6b64a7e5f0efeefae.mp3" type="audio/mp3" length="564288"/><dcterms:subject><![CDATA[Elävä historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2023-10-23T06:25:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2939"/><itunes:duration>48:59</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Kullan himoa ja pitkää ikää  - 2000 vuotta alkemian historiaa]]></title><media:credit role="production department">Yle Puhe</media:credit><link>https://areena-test.yle.fi/1-66534274</link><guid isPermaLink="false">1-66534274</guid><description><![CDATA[Kullan tekeminen alkemian keinoin on kiehtonut ihmiskuntaa jo pari tuhatta vuotta.  Meistä se saattaa kuulostaa typeryydeltä tai huijaukselta, mutta oliko se sitä tuon ajan ihmisille? 

Mitä alkemia oikein on - onko se muutakin kuin juuri tuota kullanhimoa? Mistä alkemia on saanut alkunsa ja millä tavalla maailmanhistorian käänteet ovat vaikuttaneet sen leviämiseen? Vuosisatojen varrelta tunnemme myös paljon alkemisteja, jopa Isaac Newton tunnetusti harjoitti myös alkemiaa.

Haastateltavana on filosofian tohtori Sara Norja, joka on kirjoittanut tietokirjan alkemian historiasta. 

Toimittaja Seppo Heikkinen
Lukija Marko Pulkkinen
Äänisuunnittelu Laura Koso

]]></description><pubDate>Mon, 16 Oct 2023 06:00:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4test.akamaized.net/mediaredirect/78-ac5a414cbf4748e2b4a28d5c434bb97c.mp3" type="audio/mp3" length="567552"/><dcterms:subject><![CDATA[Elävä historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2023-10-16T06:00:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2956"/><itunes:duration>49:16</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Suomen kukoistava 1700-luku ja eksoottisen kasvimaailman lumo]]></title><media:credit role="production department">Yle Puhe</media:credit><link>https://areena-test.yle.fi/1-66490098</link><guid isPermaLink="false">1-66490098</guid><description><![CDATA[Hyödyn aikakaudella 1700-luvulla tehtiin Suomestakin laajoja tutkimusmatkoja ja yritettiin tuottaa siirtomaista tuttuja hyödykkeitä itse. Eksoottiset tuotteet olivat tuoneet vaurautta isäntämailleen ja täällä Pohjolassa päätettiin ryhtyä omavaraisiksi viinirypäleiden, riisin ja silkin tuotannon suhteen. Pääosassa on suomalainen kasvitieteen pioneeri ja tutkimusmatkailija Pehr Kalm, joka niitti mainetta myös ulkomailla. 

Millä tavalla 1700-luku näkyy puutarhoissamme yhä tänä päivänä? Entä mitä eksoottisten kasvien viljely-yritykset kertovat maamme historiasta?

Haastateltavana kasviarkeologi Teija Alanko sekä Luonnonvarakeskuksen tutkija Maarit Heinonen. Toimittajana on  Anna-Liisa Haavikko. Äänisuunnittelu: Joonatan Kotila. 
]]></description><pubDate>Mon, 9 Oct 2023 06:25:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4test.akamaized.net/mediaredirect/78-e17cd605019d428dae8212c5e729b40d.mp3" type="audio/mp3" length="542208"/><dcterms:subject><![CDATA[Elävä historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2023-10-09T06:25:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2824"/><itunes:duration>47:04</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Onnellisuuden lyhyt historia – ja vielä lyhyempi tulevaisuus?]]></title><media:credit role="production department">Yle Puhe</media:credit><link>https://areena-test.yle.fi/1-66487612</link><guid isPermaLink="false">1-66487612</guid><description><![CDATA[Ihmiset ovat tavoitelleet onnellisuutta halki aikojen. Mutta miten onnellisuus onkaan mielletty eri aikakausina: antiikissa, keskiajalla, valistuksen aikana, maailmansotien keskellä?

Entä mitä onkaan onnellisuus tänään? Ja miltä voi näyttää onnellisuus tulevaisuudessa, enemmän tai vähemmän vääjäämättömien ilmastokatastrofien maailmassa? Olisiko onnellisuuden historiasta mahdollisesti opittavissa jotain?

Haastateltavana on psykologian emeritusprofessori, ’onnellisuusprofessori’, Markku Ojanen. Toimittajana on Pasi Toiviainen. Äänisuunnittelu Panu Willman.]]></description><pubDate>Mon, 2 Oct 2023 06:25:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4test.akamaized.net/mediaredirect/78-d4ea3c2433dd441997d52a89da41f738.mp3" type="audio/mp3" length="557184"/><dcterms:subject><![CDATA[Elävä historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2023-10-02T06:25:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2902"/><itunes:duration>48:22</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Suomalaisen äärioikeiston juuret ]]></title><media:credit role="production department">Yle Puhe</media:credit><link>https://areena-test.yle.fi/1-66478447</link><guid isPermaLink="false">1-66478447</guid><description><![CDATA[Toisen maailmansodan jälkeen fasismi haluttiin hävittää maailmasta. Jonkin aikaa se näytti onnistuvan. Viime vuosikymmeninä äärioikeisto on kuitenkin Suomessakin jälleen voimistunut. Miksi? 

Ohjelmassa kerrotaan suomalaisen äärioikeiston vaiheista. Heti sodan jälkeen äärioikeistolaisten tärkein vihollinen oli kommunismi, jota vastaan taisteltiin pommein ja polttopulloin. 1970-luvulla näkyvin hahmo oli natsiunivormussa esiintynyt okkultisti Pekka Siitoin, jota moni ei ottanut vakavasti. 1990-luvun skiniliike toi kaupunkien kaduille väkivaltaiset nahkapäät, jotka ottivat maalikseen maahanmuuttajat. Tämän päivän äärioikeiston vaikuttavin väline on internet.

Haastateltavina ovat suomalaisen fasismin historiaan perehtynyt tutkija Oula Silvennoinen ja kylmän sodan ajan äärioikeistoa tutkinut historioitsija Tommi Kotonen. 

Lähteenä on käytetty Dan Koivulaakson, Mikael Brunilan ja Li Anderssonin kirjaa Äärioikeisto  Suomessa (Into, 2012).

Toimittaja: Niina Mäkeläinen
Äänisuunnittelu: Joonatan Kotila ja Laura Koso
Lukija: Ville Talola



]]></description><pubDate>Mon, 25 Sep 2023 06:25:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4test.akamaized.net/mediaredirect/78-e120d26cf2ee4ff0ba620241216c3768.mp3" type="audio/mp3" length="527424"/><dcterms:subject><![CDATA[Elävä historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2023-09-25T06:25:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2747"/><itunes:duration>45:47</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Israelin ja Palestiinan välisen konfliktin mutkikas historia]]></title><media:credit role="production department">Yle Puhe</media:credit><link>https://areena-test.yle.fi/1-66476966</link><guid isPermaLink="false">1-66476966</guid><description><![CDATA[Juutalaisten esivanhemmat olivat asuneet nykyisen Israelin alueella muinoin, ja 1800-1900 -lukujen vaihteessa kansallismieliset sionistit alkoivat toteuttaa “Maa ilman kansaa kansalle ilman maata” -periaatetta. Ongelmana oli se, että alueella asui jo palestiinalaisia arabeja, jotka hekin pitivät maata omanaan. Seurauksena on ollut aina näihin päiviin asti jatkunut sotaisa konflikti.

Voidaanko maa-alueiden katsoa historian näkökulmasta edes kuuluvan ainoastaan yhdelle kansalle? Entä miten Israelin juutalaiset ja palestiinalaiset kykenisivät elämään samalla pienellä maa-alueella? 

Haastateltavina ovat Helsingin yliopiston Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola sekä Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Timo R. Stewart.
Toimittajana on Riikka Suikkari. 
Äänisuunnittelijana on Tuomas Vauhkonen.]]></description><pubDate>Mon, 18 Sep 2023 06:25:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4test.akamaized.net/mediaredirect/78-d21c1dcb96f54f3389b4ce1a96821ad8.mp3" type="audio/mp3" length="528768"/><dcterms:subject><![CDATA[Elävä historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2023-09-18T06:25:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2754"/><itunes:duration>45:54</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Vanhat omenalajikkeet kertovat yllättävää tarinaa intohimoisesta naistieteilijästä]]></title><media:credit role="production department">Yle Puhe</media:credit><link>https://areena-test.yle.fi/1-66411647</link><guid isPermaLink="false">1-66411647</guid><description><![CDATA[Vanha hedelmäpuu voi kätkeä tarinoita Suomen historiasta, ihmisistä ja tapahtumista. Suomalainen Alexandra Smirnoff oli Suomen ensimmäinen hedelmäpuihin erikoistunut kasvitieteilijä, eli pomologi ja Euroopan ensimmäinen naispomologi. 1800-luvulla elänyt Smirnoff suhtautui työhönsä suurella intohimolla ja kokosi valtavan määrän tietoa suomalaisista hedelmäpuista ennen kaikkea omenapuista.

Smirnoff on suomalaisen hedelmäviljelyksen uranuurtaja, joka hyödynsi autonomian ajan Suomen suhteita itään ja länteen. Smirnoff ja hänen tarinansa on merkittävä osa suomalaista puutarhakulttuuria. Hänen tutkimuksiinsa ja käsikirjoihinsa tukeudutaan edelleen. Mutta millainen nainen oli uuttera Alexandra Smirnoff? Entä mitä omenalajikkeet voivat kertoa Suomen historiasta?

Haastateltavina ovat Alexandra Smirnoffia tutkiva väitöskirjatutkija Nina Edgren-Henrichson sekä Luonnonvarakeskuksen tutkijat Maarit Heinonen ja Meeri Saario 
Toimittajana on Anna-Liisa Haavikko.
Äänisuunnittelijana on Joonatan Kotila. 
]]></description><pubDate>Mon, 11 Sep 2023 06:25:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4test.akamaized.net/mediaredirect/78-6c0a8538005f464da9225a4c459371fd.mp3" type="audio/mp3" length="546048"/><dcterms:subject><![CDATA[Elävä historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2023-09-11T06:25:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2844"/><itunes:duration>47:24</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Nimeni on Nguyen – Suomen vietnamilaisten tarina]]></title><media:credit role="production department">Yle Puhe</media:credit><link>https://areena-test.yle.fi/1-66229132</link><guid isPermaLink="false">1-66229132</guid><description><![CDATA[Kuinka Vietnamin venepakolaiset ja heidän jälkeläisensä ovat sopeutuneet ja asettuneet osaksi suomalaista yhteiskuntaa?

Vietnamin sodan jälkeen maasta pakeni satoja tuhansia ihmisiä. Suomeen ensimmäiset venepakolaiset saapuivat elokuussa 1979. Runsaan kymmenen vuoden aikana Suomi vastaanotti noin 800 vietnamilaista pakolaista.

He pyrkivät välittömästi työllistymään ja tienaamaan elantonsa, sillä huollettavana oli myös Vietnamiin jääneet isovanhemmat ja sukulaiset. Heidän kotouttamistaan nimitettiin lukuisissa tutkimuksissa menestystarinaksi.

Sen jälkeen vietnamilaisten määrä maassamme on kasvanut noin 10 000:een, sillä Suomi on suosittu opiskelu- ja työskentelymaa. Missä Suomen vietnamilaiset ovat? Miksi heitä ei näy julkisuudessa tai politiikassa? 

Täytyykö pakolaisen muuttua näkymättömäksi ollakseen “menestystarina”?

Ohjelmassa haastatellaan Suomen vietnamilaisia. Äänessä ovat venepakolaisena saapunut Dung Tran, kunnallispoliitikko Chau Nguyen ja tutkija Hai Nguyen.

Ohjelma perustuu Kathleen Valtosen tutkimukseen Nordic Vietnamese. Our Community in Finland (2019) ja Liisa Kososen tutkimukseen Growing Up Vietnamese in Finland:
Looking Back 12 Years Later (2008). Ohjelma siteeraa myös Quoc Cuong Nguyenin artikkelia “Vietnamilaiset Suomessa – jo 20 vuotta yhteiseloa” teoksesta Monietnisyys, yhteiskunta ja työ (2001).

Toimittaja Harto Hänninen
Äänisuunnittelija Petrus Rapo
Lukijakirjeen ääni Jenni Stammeier
]]></description><pubDate>Mon, 4 Sep 2023 06:25:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4test.akamaized.net/mediaredirect/78-3be89a60f5694a7fb2cb92b4f8d43435.mp3" type="audio/mp3" length="541632"/><dcterms:subject><![CDATA[Elävä historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2023-09-04T06:25:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2821"/><itunes:duration>47:01</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Made in China -ilmiön historia ]]></title><media:credit role="production department">Yle Puhe</media:credit><link>https://areena-test.yle.fi/1-66134095</link><guid isPermaLink="false">1-66134095</guid><description><![CDATA[Kiinalla on kunniakas historia keksintöjen syntymaana aina paperista kompassiin tai ruutiin. Tänä päivänä puolestaan lähes joka kolmas tehdastuote koko maailmassa on valmistettu Kiinassa.

Onko Kiinan historiallinen edistyneisyys pohjustanut tietä nyky-Kiinan teollisuuden voittokululle? Kiina pyrkii omien sanojensa mukaan rakentamaan omalle taloudelleen uutta silkkitietä. Minkälaisesta historiasta nämä tavoitteet nousevat? Entä minkälaisen henkisen selkärangan kungfutselaisuus on tarjonnut ja yhä edelleen tarjoaa Kiinan pyrkimyksille olla taloudessa ja teollisuudessa maailman johtava valtio?

Haastateltavina Turun yliopiston Itä-Aasian tutkimus- ja koulutuskeskuksen professori Lauri Paltemaa sekä Ulkopoliittisen instituutin tutkija ja kungfutselaisuuden asiantuntija Jyrki Kallio.
Toimittajana on Ville Talola.
Äänisuunnittelijana on Katri Koivula.]]></description><pubDate>Mon, 28 Aug 2023 06:25:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4test.akamaized.net/mediaredirect/78-b81122fca00a4506b95a12d77568e57a.mp3" type="audio/mp3" length="552192"/><dcterms:subject><![CDATA[Elävä historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2023-08-28T06:25:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2876"/><itunes:duration>47:56</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Puutarhan piti parantaa naisten hermot ja estää nälänhätä ]]></title><media:credit role="production department">Yle Puhe</media:credit><link>https://areena-test.yle.fi/1-66029145</link><guid isPermaLink="false">1-66029145</guid><description><![CDATA[Puutarhat paljastavat kunkin aikakauden ihanteet sekä taloudelliset että sosiaaliset olosuhteet. Suomalaisia opastivat puutarhanhoitoon 1800- ja 1900-lukujen taitteessa niin Suomen talousseura kuin Martat, maatalouseurat ja monet muutkin järjestöt. Myös kansakoululaitos osallistui valistustalkoisiin. Mitä odotuksia puutarhanhoitoon sadan vuoden takaisessa Suomessa ladattiin? Mitä puutarhanhoito kertoo meille tuon ajan suomalaisista, ja ennen kaikkea naisista? 

Haastateltavina ovat Ainolan museonjohtaja sekä puutarhoihin erikoistunut historioitsija Julia Donner sekä maaseudun elämästä kirjoittanut tietokirjailija ja kansatieteilijä Sirkka-Liisa Ranta. Toimittajana on Anna-Liisa Haavikko. Äänisuunnittelijana on Joonatan Kotila. ]]></description><pubDate>Mon, 21 Aug 2023 06:25:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4test.akamaized.net/mediaredirect/78-8535e7e4f9a34d4ca1e701e35ddbf91f.mp3" type="audio/mp3" length="549888"/><dcterms:subject><![CDATA[Elävä historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2023-08-21T06:25:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2864"/><itunes:duration>47:44</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Turvapaikanhakijoita, muukalaisia ja kumilauttamies – polkuja Suomen pakolaispolitiikan historiaan]]></title><media:credit role="production department">Yle Puhe</media:credit><link>https://areena-test.yle.fi/1-65916330</link><guid isPermaLink="false">1-65916330</guid><description><![CDATA[Suomen pakolaispolitiikka on seurannut kulloisenkin aikakauden ulkopolitiikkaa. Tämä näkyi erityisesti kylmän sodan aikana, jolloin oli tasapainoiteltava sekä länsimaiden että Neuvostoliiton hyväksynnän välillä. Pakolaiset valjastettiin keppihevosiksi myös sisäpolitiikassa jopa eripuraan asti. Esimerkiksi äärivasemmisto pyrki aluksi omimaan itselleen mainetta Chilen pakolaisten vastaanottamisesta. 

Kuinka tulijoita on historian saatossa otettu Suomessa vastaan? Mitkä tekijät pakolaispolitiikkaa ovat määrittäneet? Entä mitä se kertoo kulloisestakin ajasta? 

Haastateltavana politiikan historian ja maahanmuuttoviraston tutkija Antero Leitzinger.
Toimittajana on Tiina Harpf.
Lukijana Harri Alanne. 
Äänisuunnittelijana Joonatan Kotila.

Arkistouutisten toimittajina:
Kerstin Hanf
Leo Lehdistö
Juhani Lompolo
Pirkko-Liisa Toivio]]></description><pubDate>Mon, 14 Aug 2023 06:25:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4test.akamaized.net/mediaredirect/78-76168f891e0d47f4b929a2f08e9b744e.mp3" type="audio/mp3" length="564480"/><dcterms:subject><![CDATA[Elävä historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2023-08-14T06:25:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2940"/><itunes:duration>49:00</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Rahvas on rämpyttänyt eliitin harmiksi kautta historian  –  kitaran muodonmuutoksia Euroopassa]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://areena-test.yle.fi/1-65914084</link><guid isPermaLink="false">1-65914084</guid><description><![CDATA[Kitara on muuttanut muotoaan vuosisatojen aikana aina sen mukaan, mitä kukin aika on siltä vaatinut. Peltotöihin ja siellä laulettaviin pieniin pilkkalauluihin on sopinut pieni, yksinkertainen kitara. Taidemusiikin soittamiseen tarvittiin kitara, jossa on herkästi soiva, ohut kansi, eikä ylenpalttisesta koristelustakaan ollut haittaa. 

Akustisen kitaran eurooppalaisessa historiassa ainakin yksi asia on säilynyt muuttumattomana läpi vuosisatojen: kitarasta pitäisi saada aina vielä vähän kovempi ääni.

Haastateltavana jazzin historiaa tutkinut säveltäjä ja dosentti Ari Poutiainen Helsingin yliopistosta. 
Toimittajana on Jonni Roos. 
Äänisuunnittelu: Panu Willman
]]></description><pubDate>Mon, 7 Aug 2023 06:25:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4test.akamaized.net/mediaredirect/78-ce8841909ed746fbaa8f60e00812f65a.mp3" type="audio/mp3" length="527424"/><dcterms:subject><![CDATA[Elävä historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2023-08-07T06:25:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2747"/><itunes:duration>45:47</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Nykyistä Kiinaa voi ymmärtää historian kautta]]></title><media:credit role="production department">Yle Puhe</media:credit><link>https://areena-test.yle.fi/1-65847783</link><guid isPermaLink="false">1-65847783</guid><description><![CDATA[Nimenä Kiina merkitsee Keskustan valtakuntaa. Tämä nimi kuvaa kiinalaisten suhdetta muuhun maailmaan. Jo varhaiset myyttiset kertomukset maailman synnystä alleviivaavat Kiinan ja kiinalaisten ainutlaatuista roolia historiassa. Nykyinen Kiina selittyy myös paljon oman heikkoutensa ajan,1800-luvun kautta, jolloin Kiina oli itse kolonialismin kohteena. Kaiken alla, kiinalaisuuden henkisenä lankana on kungfutselaisuus. Mistä siinä on kyse? Entä mistä Kiinan väkirikkaus on saanut alkunsa?


Haastateltavina Turun yliopiston Itä-Aasian tutkimus- ja koulutuskeskuksen professori Lauri Paltemaa sekä Ulkopoliittisen instituutin tutkija ja kungfutselaisuuden asiantuntija Jyrki Kallio. 
Toimittajana on Ville Talola. 
Äänisuunnittelijana on Tuomas Vauhkonen.]]></description><pubDate>Mon, 31 Jul 2023 06:25:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4test.akamaized.net/mediaredirect/78-6b929efa52404e909640780ea0e47aa0.mp3" type="audio/mp3" length="565632"/><dcterms:subject><![CDATA[Elävä historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2023-07-31T06:25:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2946"/><itunes:duration>49:06</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Taikuuden arkeologiaa Suomessa – kätkettyjä hevosenkalloja ja arkuissa haudattuja sammakoita]]></title><media:credit role="production department">Yle Puhe</media:credit><link>https://areena-test.yle.fi/1-65846426</link><guid isPermaLink="false">1-65846426</guid><description><![CDATA[Entisajan ihmiset kätkivät luita rakennusten perustuksiin ja keräsivät kauniita esineitä taikapussukoihin. Jopa sammakoita haudattiin kirkkojen kiviseiniin ja kokonaisia hevosia kätkettiin rakennusten perustuksiin. Taikakalut suojasivat noituudelta ja niiden avulla kommunikoitiin henkien kanssa.

Kansanuskon perinteet eivät väistyneet keskiajalla kirkon saapumisen myötä vaan sekoittuivat kristillisiin tapoihin. Vielä 1900-luvun alussa nämä tavat elivät vahvoina eri puolilla Suomea.

Millainen rooli taikuudella oli ihmisten arjessa? Mitä taikaperinteet voivat paljastaa kauan sitten eläneiden ihmisten maailmankuvasta?

Haastateltavana arkeologi Sonja Hukantaival Turun yliopistosta, joka on tehnyt aiheesta väitöskirjan
Toimittajana Jussi Nygren
Äänisuunnittelijana Katri Koivula]]></description><pubDate>Mon, 24 Jul 2023 06:25:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4test.akamaized.net/mediaredirect/78-2ebf5531e9e34df9b43f25e1a5dd25a2.mp3" type="audio/mp3" length="553920"/><dcterms:subject><![CDATA[Elävä historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2023-07-24T06:25:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2885"/><itunes:duration>48:05</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Lähi-idän kriisien juurisyitä etsimässä – eurooppalaisen kolonialismin jäljet]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://areena-test.yle.fi/1-65845073</link><guid isPermaLink="false">1-65845073</guid><description><![CDATA[Lähi-itä on alue, jossa tuntuu aina kuohuvan. Tässä jaksossa etsitään kriisien juuria 1900-luvulta lähtien, jolloin alueen valtiot itsenäistyivät. Itsenäistymisestä huolimatta Lähi-itä ei koskaan noussut jaloilleen eurooppalaisen kolonialismin jäljiltä. Kuinka islamin kaksi pääsuuntausta, shiialaisuus ja sunnalaisuus, nostettiin politiikan välineiksi? 

Shaahin kukistuminen Iranissa 1970-luvun lopussa sekä islamilainen vallankumous, jonka johtohahmona toimi shiialaisuuden ahdasmielistä tulkintaa edustava ajatollah Khomeini, oli yksi keskeisimpiä Lähi-idän historian käännekohdista. 

Saudi-Arabiassa taas on harjoitettu vielä lähihistoriassakin sunnalaisuuden jyrkkää tulkintaa, joka sai syntynsä 1700-luvulla autiomaan ankarissa olosuhteissa. 300 vuotta myöhemmin pahamaineinen terrorijärjestö Isis piti tuonaikaisia ankaria ja ahdasmielisiä oppeja esikuvinaan.

Haastateltavat: toimittaja ja tietokirjailija Liisa Liimatainen sekä Helsingin yliopiston Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola.
Toimittaja: Riikka Suikkari 
Äänisuunnittelija: Katri Koivula]]></description><pubDate>Mon, 17 Jul 2023 06:25:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4test.akamaized.net/mediaredirect/78-03b76b8b7144438bad68d0d51c6788e5.mp3" type="audio/mp3" length="544512"/><dcterms:subject><![CDATA[Elävä historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2023-07-17T06:25:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2836"/><itunes:duration>47:16</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Mitä Suomessa syötiin ennen perunaa ja ruisleipää? Suomalaisen ruokakulttuurin esihistoriaa ]]></title><media:credit role="production department">Yle Puhe</media:credit><link>https://areena-test.yle.fi/1-65843754</link><guid isPermaLink="false">1-65843754</guid><description><![CDATA[Pohjolassa syötiin vielä keskiajallakin rikkaruohoja, pähkinöitä, luonnonjuureksia ja hamppupuuroa. Pellot kasvoivat nykyajan ihmisille vieraita viljoja, kuten emmervehnää ja spelttiä. Pitkään viljeltiin enimmäkseen ohraa ja sitäkin pikemmin olueksi kuin ruuaksi. Esimerkiksi härkäpapu oli ennen perunaa yksi merkittävimmistä ravintokasveista. Sitä on viljelty Pohjolassa rautakaudelta lähtien. 

Tutkimalla muinaisille asuinsijoille lojumaan jääneitä palaneita siemeniä, arkeologit ovat jäljittäneet ruokakulttuurin ja viljelyn juuria tuhansia vuosia taaksepäin.

Mitä ruokia olemme unohtaneet? Mitä voisimme oppia rautakauden puutarhureilta?

Haastateltavina arkeologit Santeri Vanhanen ja Teija Alanko
Toimittaja: Jussi Nygren
Äänisuunnittelu: Anders Johansson]]></description><pubDate>Mon, 10 Jul 2023 06:25:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4test.akamaized.net/mediaredirect/78-27bfe0d5d70549d5b9292564c0376e23.mp3" type="audio/mp3" length="563712"/><dcterms:subject><![CDATA[Elävä historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2023-07-10T06:25:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2936"/><itunes:duration>48:56</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Törkyisiä ongelmia, luovia onnistumisia – jätehuollon historiaa Suomessa]]></title><media:credit role="production department">Yle Puhe</media:credit><link>https://areena-test.yle.fi/1-65842176</link><guid isPermaLink="false">1-65842176</guid><description><![CDATA[Yhdyskuntajäte, roskat ja romut ovat historiassa varsin uusi ilmiö. 1800-luvun Suomessa ruoantähteet päätyivät tunkiolle, ihmis- ja eläinjätökset pellolle ja rikki menneet esineetkin pitkälti uusiokäyttöön. Kaupungeissa toki näistä oli tullut epämiellyttävä ongelma jo tuohon aikaan. Teollistuminen ja vaurastuminen toivat mukanaan jätteet ja roskat, jotka päätyivät laillisille tai laittomille kaatopaikoille.

Vesivessojen myötä myös jätevedet muodostuivat ongelmaksi, joskus jopa kohtalokkaalla tavalla. Miten vesien puhdistuksen historia on Suomessa edennyt? Miten ja milloin kunnallista jätehuoltoa on ylipäätään alettu alunperin hoitaa? 

Haastateltavina väitöskirjatutkija Kati Toivanen Helsingin yliopistosta sekä tietokirjailija, Tampereen yliopiston vesihuollon kehityksen dosentti Tapio Katko.
Toimittajana on Ville Talola.
Äänisuunnittelijana on Laura Koso. ]]></description><pubDate>Mon, 3 Jul 2023 06:25:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4test.akamaized.net/mediaredirect/78-3954dd26ac434704b4e16477d489beec.mp3" type="audio/mp3" length="549888"/><dcterms:subject><![CDATA[Elävä historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2023-07-03T06:25:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2864"/><itunes:duration>47:44</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Ester ja K.J. Ståhlberg loivat yhdessä pohjan Suomen presidentti-instituutiolle]]></title><media:credit role="production department">Yle Puhe</media:credit><link>https://areena-test.yle.fi/1-65840862</link><guid isPermaLink="false">1-65840862</guid><description><![CDATA[Suomen ensimmäinen presidenttipari J.K. ja Ester Ståhlberg olivat hyvä tiimi, joka täydensi toisiaan. J.K. Ståhlberg oli jämäkkä ja sulkeutunut lainsäätäjä, Ester puolestaan koulutettu, sosiaalinen ja kielitaitoinen verkostoituja. Yhdessä he loivat tasavallan presidentti-instituution protokollaa. K.J. rakensi presidentille tasavaltalaista arvovaltaa ja Ester toimintatapoja ja suhteita diplomaattikunnan kanssa.

Vastasyntyneessä tasavallassa sekä äärioikeisto että -vasemmisto  juonivat vallankaappauksia ja vihapuhe kukoisti. Samaan aikaan parin henkilökohtaisessa elämässä uusperhekuvio tuotti hankauksia.

Millä tavoin Ståhlbergit luovivat näissä haasteissa ja millaista presidentti-instituutiota he rakensivat?

Haastateltavina ovat pariskunnasta kirjan kirjoittaneet historiantutkijat Marja-Liisa ja Seppo Hentilä. 
Toimittajana on Anna-Liisa Haavikko ja äänisuunnittelusta vastaa Joonatan Kotila.]]></description><pubDate>Mon, 26 Jun 2023 06:25:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4test.akamaized.net/mediaredirect/78-d001d11ea5554bba89df917c3420c2b7.mp3" type="audio/mp3" length="542976"/><dcterms:subject><![CDATA[Elävä historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2023-06-26T06:25:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2828"/><itunes:duration>47:08</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[1980-luku – ihana vuosikymmen]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://areena-test.yle.fi/1-65835978</link><guid isPermaLink="false">1-65835978</guid><description><![CDATA[1980-luku oli viimeinen vanhan ajan vuosikymmen ennen internettiä ja älypuhelimia. Aikalaisten muistoissa se näyttäytyy useimmiten iloisena ja värikkäänä aikana. Suomalaiset olivat vauraampia kuin koskaan ennen ja tavallisillakin ihmisillä oli rahaa pieneen ylellisyyteen. 

Pilviä taivaalle nostattivat Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuus vuonna 1986 ja uusi, vakava sairaus, AIDS.

Haastateltava: Tutkimuspäällikkö Minna Sarantola-Weiss, Helsingin kaupunginmuseo. Ohjelma perustuu Sarantola-Weissin kirjoittamaan kirjaan Me halusimme kaiken.

Toimittaja: Virpi Väisänen
Äänisuunnittelu: Matias Puumala]]></description><pubDate>Mon, 19 Jun 2023 06:25:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4test.akamaized.net/mediaredirect/78-0688898baa4a4c618ccfa88a57786774.mp3" type="audio/mp3" length="555648"/><dcterms:subject><![CDATA[Elävä historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2023-06-19T06:25:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2894"/><itunes:duration>48:14</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Pähkinäsaaren rauhaan liittyy monia väärinkäsityksiä]]></title><media:credit role="production department">Yle Puhe</media:credit><link>https://areena-test.yle.fi/1-65631572</link><guid isPermaLink="false">1-65631572</guid><description><![CDATA[Olemme kaikki varmaan koulussa kuulleet Pähkinäsaaren rauhasta: miten siinä v. 1323 ensimmäistä kertaa määriteltiin nykyisen Suomen alueen itäraja. Olemme saattaneet myös kuulla kuinka Pähkinäsaaren rauhan raja nyt vielä 700 vuotta myöhemmin edelleenkin jakaa Suomen kahtia hyvin monenlaisten asioiden suhteen.

Mutta mikä Pähkinäsaaren rauhan ja rajan merkitys todella oli? Nykytiedon valossa siihen liittyy monenlaisia väärinkäsityksiä. Lisäksi uuden geenitutkimuksen myötä meillä on paljon syvempi käsitys siitä mikä nuo monet erot Pähkinäsaaren rauhan rajan eri puolilla aiheuttaa. Onko raja todella näiden erojen syy? 

Haastateltavina ovat Itä-Suomen yliopiston historian professori Jukka Korpela ja oikeusgenetiikan dosentti Jukka Palo Helsingin yliopistosta.

Toimittaja Seppo Heikkinen
Lukija Harri Alanne
Äänisuunnittelu Joonatan Kotila]]></description><pubDate>Mon, 12 Jun 2023 06:00:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4test.akamaized.net/mediaredirect/78-969a64a6704e43868a96c0b567a729ba.mp3" type="audio/mp3" length="516480"/><dcterms:subject><![CDATA[Elävä historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2023-06-12T06:00:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2690"/><itunes:duration>44:50</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Aatelisrouva Ebba Stenbock – levottoman ajan rohkea linnan puolustaja]]></title><media:credit role="production department">Yle Puhe</media:credit><link>https://areena-test.yle.fi/1-65628550</link><guid isPermaLink="false">1-65628550</guid><description><![CDATA[Aatelisrouva Ebba Stenbock vie meidät keskelle 1500-luvun loppupuolen yläluokan elämää täällä Pohjolassa. Nykyisen Ruotsin puolella syntynyt Ebba vietti naimisiin mentyään suuren osan ajastaan nykyisen Suomen puolella, sillä aviomies, hurjamaineinen sotapäällikkö ja vapaaherra Klaus Fleming, oli täältä kotoisin.

Ebba Stenbock oli kuningas Kustaa Vaasan kolmannen vaimon Katarinan sisar, ja läheinen sukulaissuhde kuninkaalliseen perheeseen antoi Ebban aateliselle perheelle lisää säihkettä. Hänen elämässään oli kuitenkin lukemattomia raskaita vaiheita, ja 1500-luku oli myös yleisesti ottaen levotonta aikaa. Oli valtataisteluita, sotia ulkovaltojen kanssa ja lisäksi nuijasota.

Helsingin yliopiston Suomen ja Pohjoismaiden historian apulaisprofessori Anu Lahtisen teos Ebba, kuningattaren sisar on ensimmäinen elämäkerta, jonka aiheena on 1500-luvun nainen Suomessa. Lahtinen on ohjelman haastateltavana.

Toimittaja Riikka Suikkari
Lukija Nina Naakka
Äänisuunnittelu Juha Sarkkinen]]></description><pubDate>Mon, 5 Jun 2023 06:25:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4test.akamaized.net/mediaredirect/78-fb62b92d091d49a098978f3422ba66e7.mp3" type="audio/mp3" length="527424"/><dcterms:subject><![CDATA[Elävä historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2023-06-05T06:25:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2747"/><itunes:duration>45:47</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Osmani-imperiumista Turkin valtioon – mahtavan sultanaatin viimeiset vuosisadat]]></title><media:credit role="production department">Yle Puhe</media:credit><link>https://areena-test.yle.fi/1-65594135</link><guid isPermaLink="false">1-65594135</guid><description><![CDATA[Sulttaani Suleiman I kuolee vuonna 1566. Hänen kuolemaansa on perinteisesti pidetty osmanien historian taitekohtana. On ajateltu, että siitä eteenpäin valtakunnalla on edessään vain pitkä rappion kausi ja romahdus. Nykytutkimus näkee asian toisin. 

Ajanjaksoon mahtuu naisten sultanaatti, suurvisiirien kausi, niin sanottu tulppaanikausi, armenialaisten kohtalo ja lopulta Osmani-imperiumin romahdus. Mitä kaikkea oikeastaan tapahtui? Millainen on osmanien historia 1500-luvun lopulta Turkin valtion syntyyn vuonna 1923? Entä mikä on Osmani-menneisyyden merkitys nyky-Turkille?
 
Haastateltavana Suomen Lähi-Idän instituutin säätiön asiamies Anu Leinonen 
Toimittajana Ilona Ikonen 
Lukijana Sari Möttönen
Äänisuunnittelu Ari-Pekka Heikkinen]]></description><pubDate>Mon, 29 May 2023 06:25:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4test.akamaized.net/mediaredirect/78-0a421604f5bb484f89051a3a271db66c.mp3" type="audio/mp3" length="556224"/><dcterms:subject><![CDATA[Elävä historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2023-05-29T06:25:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2897"/><itunes:duration>48:17</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Hevonen on muuttanut historian suuntaa moneen otteeseen]]></title><media:credit role="production department">Yle Puhe</media:credit><link>https://areena-test.yle.fi/1-65469043</link><guid isPermaLink="false">1-65469043</guid><description><![CDATA[Hevosen ja ihmisen yhteinen taival alkoi 5000 sitten Mustaamerta ympäröiviltä aroilta. Siellä yamnaya-kansa nousi ratsaille ja valjasti hevoselle vankkurit. Hevonen on mullistanut maailmanhistoriaa kaikkialla missä se on otettu avuksi. 

Tässä jaksossa tarkastellaan hevosen vaikutusta historian kulkuun kolmessa eri ajassa ja paikassa. Hevosen ja ihmisen yhteisestä historiasta on viime vuosina kaivettu esiin uusia kiinnostavia käänteitä. Romaniasta on löydetty ensimmäiset suorat arkeologiset todisteet ratsastajista pronssikaudelta. Pohjois-Amerikassa hevosen merkitys alkuperäiskansojen historiassa on tarkentunut ja syventynyt.

Miltä eurooppalaiset näyttäisivät ilman hevosia ja mitä kieliä täällä puhuttaisiin? Miten hevosen saapuminen Pohjois-Amerikkaan mullisti alkuperäiskansojen elämäntavan? Entä olisiko teollinen vallankumous onnistunut ilman hevosiaa? Mistä kaikesta saamme kiittää hevosta?

Haastateltavina arkeologi Tomi Kuljukka YMPACT-projektista (Yamnaya Impact on Prehistoric Europe) Helsingin yliopistosta, Pohjois-Amerikan tutkimuksen dosentti Rani-Henrik Andersson Helsingin yliopistosta ja kotieläinten menneisyyteen erikoistunut historiantutkija Hilja Solala Tampereen yliopistosta.
Toimittajana Jussi Nygren
Äänisuunnittelijana Joonatan Kotila
]]></description><pubDate>Mon, 22 May 2023 06:25:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4test.akamaized.net/mediaredirect/78-026dfb793f2c4b3f85e9fcb1c4601dd7.mp3" type="audio/mp3" length="493440"/><dcterms:subject><![CDATA[Elävä historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2023-05-22T06:25:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2570"/><itunes:duration>42:50</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Suomalaisnaiset pakenivat köyhyyttä ja vainoa Neuvosto-Venäjälle]]></title><media:credit role="production department">Yle Puhe</media:credit><link>https://areena-test.yle.fi/1-65464248</link><guid isPermaLink="false">1-65464248</guid><description><![CDATA[Tuhannet suomalaiset muuttivat sisällissodan jälkeisinä vuosikymmeninä itään, Neuvosto-Venäjälle. Useimmat lähtijät olivat miehiä, mutta heidän joukossaan oli myös arviolta 10 000 naista. Osa naisista oli poliittisia pakolaisia, mutta useimpia ajoi takaa työttömyys ja köyhyys.

Professori Maria Lähteenmäki on löytänyt venäläisistä arkistoista näiden pakolaisnaisten omia kertomuksia elämästä Neuvostoliitossa.

Toimittaja Virpi Väisänen, lukija Nina Naakka, äänisuunnittelu Panu Willman.]]></description><pubDate>Mon, 15 May 2023 06:25:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4test.akamaized.net/mediaredirect/78-19013467f33d4624a8e2979d89341956.mp3" type="audio/mp3" length="561216"/><dcterms:subject><![CDATA[Elävä historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2023-05-15T06:25:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2923"/><itunes:duration>48:43</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Väärennös kuin murha – Väärät setelit avasivat 1800-luvun väärentäjien villin maailman]]></title><media:credit role="production department">Yle Puhe</media:credit><link>https://areena-test.yle.fi/1-65450900</link><guid isPermaLink="false">1-65450900</guid><description><![CDATA[Muutama vuosi sitten historioitsija Mikael Korhonen löysi kaksi paksua nippua ikivanhoja vääriä seteleitä. Ne kuuluivat hänen kaukaiselle sukulaismiehelleen. Löytö avasi kokonaisen 1800-luvulla villinä rehottaneen maailman mitä erilaisimpien asiakirjojen väärentämiseen.

Väärentäjät toimivat silläkin uhalla, että rangaistukset olivat kovia. Keitä siis olivat nämä kahdensadan vuoden takaiset väärentäjät? Millaiset syyt heitä ajoivat ja kuinka heille kävi? Entä mitä heidän tapauksensa ja väärentämänsä dokumentit kertovat meille heidän ajastaan laajemmin?

Haastateltavina ovat Turun yliopiston Suomen historian professori Kirsi Vainio-Korhonen ja historiantutkija Mikael Korhonen. Lukijoina Harri Alanne ja Jenni Stammeier. Toimittajana on Pasi Toiviainen. Äänisuunnittelu Panu Willman. ]]></description><pubDate>Mon, 8 May 2023 06:25:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4test.akamaized.net/mediaredirect/78-a2ea9bb60bb54af3ad9c7a05b63a20d1.mp3" type="audio/mp3" length="521088"/><dcterms:subject><![CDATA[Elävä historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2023-05-08T06:25:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2714"/><itunes:duration>45:14</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Tulisieluinen Maissi Erkko eli ja kirjasi muistiin Suomen kohtalonvuodet]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://areena-test.yle.fi/1-65448452</link><guid isPermaLink="false">1-65448452</guid><description><![CDATA[Maissi Erkon elämään mahtui niin salaseuroja, maanpakolaisuutta kuin Helsingin Sanomien omistajuutta. Maissi Erkko muistetaan miehensä vaimona ja poikiensa äitinä, mutta oli yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka halusi edistää oikeana pitämiään asioita, eikä karttanut erimielisyyttä aikana, jolloin kansakunta haki itsenäisyyttään ja nuori demokratia paikkaansa.

Maissi Erkko kirjasi ylös tunnelmiaan sortokaudesta äärioikeiston nousuun. Häneltä on jäänyt harvinaisen laaja ja monelle vuosikymmenelle ulottuva kirjekokoelma. Sen avulla muotoutuu elävästi ja konkreettisesti kuva 1800- ja 1900-lukujen taitteen Suomesta. Ne kertovat siitä, millaista oli elää yhteiskunnallisesti kiinnostuneena naisena suurten poliittisten murrosten aikoina. 

Haastateltavana historiantutkija Reetta Hänninen.
Toimittajana Anna-Liisa Haavikko.
Äänisuunnittelijana Joonatan Kotila.]]></description><pubDate>Mon, 1 May 2023 06:25:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4test.akamaized.net/mediaredirect/78-5059c2610bf34aa9a1f5c570b79c5477.mp3" type="audio/mp3" length="560064"/><dcterms:subject><![CDATA[Elävä historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2023-05-01T06:25:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2917"/><itunes:duration>48:37</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Miksi poro kesytettiin? Poronhoidon historiaa Pohjoismaissa]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://areena-test.yle.fi/1-65446971</link><guid isPermaLink="false">1-65446971</guid><description><![CDATA[Porolaumojen paimentaminen alkoi vasta 1300-luvulla Pohjois-Norjassa, kun villit peurat oli pyydetty loppuun. Mitä tuona aikana Pohjolassa tapahtui? 

Villi peura oli kesytetty jo 2000 sitten monissa paikoissa pitkin Euraasiaa, myös muinaisten saamelaisten keskuudessa. Poron vetämässä ahkiossa olivat kulkeneet metsästäjien ja kalastajien pyyntivälineet ja saaliit jo pitkään. Miksi ihmisten kannatti ryhtyä paimentolaisiksi ja vaeltamaan porojen mukana? 

Poronhoidon historia avaa uusia näkymiä suuriin maailmanmuutoksiin, valtioiden vaikutusvallan lisääntymiseen ja menneisyyden ekologisiin kriiseihin.

Haastateltavina: arkeologi Anna-Kaisa Salmi ja saamen kielten ja saamelaisten kulttuurien dosentti Taarna Valtonen. Taustatietoja antoi muinaisgenetiikan väitöskirjatutkija Matti Heino.
Otteita Johan Turin 1910 kirjasta “Kertomus saamelaisista” luki Seppo Heikkinen.
Toimittajana Jussi Nygren. 
Äänisuunnittelijana Laura Koso.]]></description><pubDate>Mon, 24 Apr 2023 06:25:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4test.akamaized.net/mediaredirect/78-3d10d2069fe3469eb2518207ed10c589.mp3" type="audio/mp3" length="550272"/><dcterms:subject><![CDATA[Elävä historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2023-04-24T06:25:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2866"/><itunes:duration>47:46</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Energiakriisien historiaa – säästötalkoita, innovaatioita ja keinottelijoita]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://areena-test.yle.fi/1-65306213</link><guid isPermaLink="false">1-65306213</guid><description><![CDATA[Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan sai sähkön hinnan nousemaan pilviin. Vuoden 2022 energiakriisi muistutti vuoden 1973 öljykriisistä, jolloin kansalaisia kehotettiin laskemaan huonelämpötilaa, sammuttamaan valoja ja tiivistämään ikkunoita.

Suomalaiset ovat käyneet läpi lukuisia energiakriisejä ja selviytymiskeinoissa on paljon tuttua. Millaisia lieveilmiöitä ja kauaskantoisia seurauksia energiakriiseistä on meille jäänyt? Mistä asti juontuu energian ja arkemme välitön kohtalonyhteys? Entä koska meistä tuli näin energiariippuvaisia?

Haastateltavana: Suomen ja Pohjoismaiden historian dosentti Samu Nyström sekä taloushistorian professori Jari Eloranta Helsingin yliopistosta. 
Toimittajana Ville Talola. Äänisuunnittelu Tuomas Vauhkonen.
]]></description><pubDate>Mon, 17 Apr 2023 06:25:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4test.akamaized.net/mediaredirect/78-e781c000230c4ccfa2fa17c7eb5ef2d9.mp3" type="audio/mp3" length="528000"/><dcterms:subject><![CDATA[Elävä historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2023-04-17T06:25:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2750"/><itunes:duration>45:50</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Noitavainojen sekavat ja julmat vuodet – näin painajaisesta tuli totta]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://areena-test.yle.fi/1-65240725</link><guid isPermaLink="false">1-65240725</guid><description><![CDATA[Syrjäisessä kylässä Ruotsin Taalainmaalla vuonna 1667 leviää huhu, että nuori Gertrud on noita. Gertrudin on nähty kävelevän veden päällä. Gertrudin mukaan perheen entinen piika on vienyt hänet paikkaan nimeltä Blåkulla, jossa Gertrud on tavannut itsensä paholaisen. 

Kohta noitia löytyy kymmenittäin lisää ja hurjat tarinat paholaisen juhlista leviävät kuin tuli Taalainmaan kyliin. Noitien kerrotaan kaapaavan myös lapsia Blåkullaan. Kun lastensa sielujen puolesta hätääntyneet vanhemmat käyvät yhä raivostuneemmiksi, on oikeuslaitoksen puututtava asiaan.

Näin alkavat Ruotsin suuret noitavainot, joiden aikana teloitetaan julmasti satoja ihmisiä, lähinnä naisia. Yksi heistä on saunaa pitävä suomalaissiirtolainen Malin Matsdotter, joka poltetaan elävältä Tukholmassa.

Miksi niin moni kertoo olevansa noita, käyneensä Blåkullassa ja jopa harrastaneensa seksiä paholaisen kanssa? Miksi niin moni lapsi todistaa läheisiään vastaan? Entä mihin noitavainot loppuvat? 

Haastateltavina ovat Pohjoisen noidat -kirjan kirjoittanut filosofian tohtori Mirkka Lappalainen ja Noitaäiti, Malin Matsintyttären tarina -kirjan kirjoittanut professori Marko Lamberg.

Toimittajana on Ilona Ikonen. 
Äänisuunnittelijana Joonatan Kotila. ]]></description><pubDate>Mon, 10 Apr 2023 06:25:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4test.akamaized.net/mediaredirect/78-b860d7b70cb24a85b851295cda3f1d66.mp3" type="audio/mp3" length="550656"/><dcterms:subject><![CDATA[Elävä historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2023-04-10T06:25:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2868"/><itunes:duration>47:48</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Renessanssiprinsessan matka kylmään Pohjolaan - Katariina Jagellonican tarina]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://areena-test.yle.fi/1-65237427</link><guid isPermaLink="false">1-65237427</guid><description><![CDATA[Puolan prinsessa Katariina Jagellonica naitettiin Suomen herttua Juhanalle vuonna 1562. Naimakaupan myötä alkoi morsiamen uusi myrskyisä elämä Pohjolassa, kaukana lapsuudenmaisemista ja Krakovan renessanssihovista.

Kun Katariinasta tuli Turun linnan valtiatar, linnassa koettiin ainutlaatuisen loistava ajanjakso. Ylelliseen elämään tottunut Katariina tuskin osasi tuolloin aavistaa, että elämä veisi häntä pian veljessotien keskelle ja vankeuteen. Varjon hänen ylleen loi myös Venäjän tsaari Iivana Julma, joka halusi Katariinan itselleen. 

Millaisia olivat ne poliittiset käänteet ja valtataistelut, joiden kurimukseen Katariina täällä Pohjolassa joutui? Entä mitä tuorein tutkimus kertoo tästä Puolan kuninkaan ja milanolaisen ruhtinattaren tyttärestä, josta lopulta tuli Ruotsin kuningatar?

Haastateltavat: eurooppalaisen keskiajan ja uuden ajan alun tutkija, Jyväskylän yliopiston dosentti Susanna Niiranen sekä arkeologi Nina Manninen. 
Toimittaja: Riikka Suikkari
Äänisuunnittelija: Tuomas Vauhkonen]]></description><pubDate>Mon, 3 Apr 2023 06:25:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4test.akamaized.net/mediaredirect/78-3272f9bbc9d14bd183dcca250c01555a.mp3" type="audio/mp3" length="531648"/><dcterms:subject><![CDATA[Elävä historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2023-04-03T06:25:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2769"/><itunes:duration>46:09</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Suomi vaarassa 2/2: Kommunistien vallankumous]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://areena-test.yle.fi/1-65160370</link><guid isPermaLink="false">1-65160370</guid><description><![CDATA[Syksyllä 1918 Suomi oli toipumassa raskaan sisällissodan jäljiltä. Sodassa tappion kärsinyt vasemmisto kokoili harvenneita rivejään ja pyrki taas mukaan poliittiseen toimintaan. Osa hävinneistä puristi kuitenkin kätensä nyrkkiin. Punaisten johtajat olivat sisällissodan loppumetreillä paenneet Neuvosto-Venäjälle ja ryhtyivät siellä heti suunnittelemaan uutta vallankumousta Suomeen.

Ohjelmassa haastateltavana ovat väitöskirjatutkija Jesse Hirvelä ja dosentti Tauno Saarela. Ohjelman toimittaa Virpi Väisänen.

Äänisuunnittelu: Tuomas Vauhkonen
Ääninäyte: Marko Miettinen]]></description><pubDate>Mon, 27 Mar 2023 06:25:00 +0300</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4test.akamaized.net/mediaredirect/78-0bcdee4269f84987ad4de5d89bffec5a.mp3" type="audio/mp3" length="526656"/><dcterms:subject><![CDATA[Elävä historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2023-03-27T06:25:00+03:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2743"/><itunes:duration>45:43</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Suomi vaarassa 1/2: Mannerheimin ja aktivistien kapina]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://areena-test.yle.fi/1-64972296</link><guid isPermaLink="false">1-64972296</guid><description><![CDATA[Keväällä 1919 Suomen politiikassa elettiin kiihkeitä aikoja. Valkoiset olivat voittaneet sisällissodan, mutta radikaalin oikeiston mielestä työ oli jäänyt kesken. Vasemmistoa ei ollut onnistuttu kokonaan kukistamaan, ja muutoinkin valta näytti olevan liukumassa liberaalien käsiin. Jääkärilikkeen aktivistit eivät tätä kaikkea hyväksyneet. He ryhtyivät suunnittelemaan valllankaapausta yhdessä kenraali Mannerheimin kanssa.  

Ohjelmassa haastateltavana on dosentti Aleksi Mainio. Ohjelman toimittaa Virpi Väisänen.

Äänisuunnittelu: Tuomas Vauhkonen
Tekstinäytteet: Ville Talola]]></description><pubDate>Mon, 20 Mar 2023 06:25:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4test.akamaized.net/mediaredirect/78-d8a721b8009140ff93cba7b291cdbc46.mp3" type="audio/mp3" length="539712"/><dcterms:subject><![CDATA[Elävä historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2023-03-20T06:25:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2811"/><itunes:duration>46:51</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Alkoholin ostamisen kummallinen historia 2/2: Ravintoloissa odotti sääntöviidakko]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://areena-test.yle.fi/1-64970877</link><guid isPermaLink="false">1-64970877</guid><description><![CDATA[Kieltolaki loppui vuonna 1932, mutta sen jälkeen voimaan tullut väkijuomalaki toi mukanaan monipolvisen sääntöviidakon sekä Alkon myymälöihin että ravintoloihin. Nämä nykypäivästä 
katsottuna kummalliset säännökset ja käytännöt jatkuivat pitkään 80- ja jopa 90-luvulle saakka.

Jo pelkkä sisäänpääseminen ravintoloihin oli oma taiteenlajinsa, varsinkin naisille  ilman miesseuraa. Portsarit syynäsivät asiakkaiden pukeutumista pikkutarkasti. Ja jos ovella onnistikin, niin sisällä asiakasta odottivat ruoan ja lantringin pakkomyynti. Jokainen myös haki juomansa itse, eikä toiseen pöytään niin vain siirrytty.  

Aikalaismuistelijoina ravintola-alalla 80-luvulla toimineet Seppo Simola ja Mari Klärck, muistonsa puhelinvastaajaan kertoneet Tuomo, Harri, Outi, Jyri, Ilkka ja Pertti.

Äänisuunnittelijana Anders Johansson. Toimittajana Seppo Heikkinen.
]]></description><pubDate>Mon, 13 Mar 2023 06:00:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4test.akamaized.net/mediaredirect/78-b60ec5cc70e042d0914a18a9ca14d942.mp3" type="audio/mp3" length="559296"/><dcterms:subject><![CDATA[Elävä historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2023-03-13T06:00:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2913"/><itunes:duration>48:33</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Alkoholin ostamisen kummallinen historia 1/2: Hattu kourassa Alkon tiskillä]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://areena-test.yle.fi/1-64969513</link><guid isPermaLink="false">1-64969513</guid><description><![CDATA[Kieltolaki loppui vuonna 1932, mutta sen jälkeen voimaan tullut väkijuomalaki toi mukanaan monipolvisen sääntöviidakon sekä Alkon myymälöihin että ravintoloihin. Nämä nykypäivästä 
katsottuna kummalliset säännökset ja käytännöt jatkuivat pitkään 80- ja jopa 90-luvulle saakka.

Ennen vanhaan Alkossa pullot pidettiin visusti ostajan ulottumattomissa. Ja tiskillä  piti varautua pikkutarkkoihin ostokiintiöihin ja viinakortin tarkastamiseen. Pahimmassa tapauksessa asiakas saattoi joutua jopa takahuoneeseen puhutteluun. Eikä niitä Alkojakaan aikanaan joka paikkakunnalta löytynyt.

Aikalaismuistelijoina ovat Alkossa pitkän uran tehnyt Mikko Ojanperä sekä muistonsa puhelinvastaajaan kertoneet Seppo, Soini, Jouko, Hannu ja Pekka. 

Äänisuunnittelijana Joonatan Kotila. Toimittajana Seppo Heikkinen.
]]></description><pubDate>Mon, 6 Mar 2023 06:00:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4test.akamaized.net/mediaredirect/78-d1769f416fba4f21a4e0c93f1e747f8e.mp3" type="audio/mp3" length="558720"/><dcterms:subject><![CDATA[Elävä historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2023-03-06T06:00:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2910"/><itunes:duration>48:30</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Skandaaleita ja sädekehiä – kuningasvallan suosion sitkeä historia]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://areena-test.yle.fi/1-64968061</link><guid isPermaLink="false">1-64968061</guid><description><![CDATA[Elisabeth II:n kuolemasta muodostui kollektiivinen surutapahtuma ja spektaakkeli. Soraäänet ja monarkian arvostelu jäivät lopulta vähäisiksi ja vaitonaisiksi. Prinssi Harryn “paljastukset” olivat puolestaan omiaan aiheuttamaan skandaalin. 

Kuninkaallisten salaliitot, salarakkaat ja salamurhat ovat kautta historian aiheuttaneet kansan suosiota uhkaavia skandaaleja. Näistä huolimatta kruunupäät ovat onnistuneet legitimoimaan valta-asemansa. Mistä juontaa juurensa eurooppalainen kuninkuus ja jumalallinen sädekehä, joka kuninkaallisia yhä ympäröi, ja myös monet lumoaa? Entä miksi ihmeessä meillä ylipäätään on edelleen kuningasvaltaa kansanvallan rinnalla?

Haastateltavina: tietokirjailja Satu Jaatinen ja Euroopan historian professori Laura Kolbe. Toimittajana Ville Talola. Äänisuunnittelijana Katja Kostiainen. 
]]></description><pubDate>Mon, 27 Feb 2023 06:05:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4test.akamaized.net/mediaredirect/78-3746a5d91c614163b7224b060d90af6d.mp3" type="audio/mp3" length="545664"/><dcterms:subject><![CDATA[Elävä historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2023-02-27T06:05:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2842"/><itunes:duration>47:22</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Kiskot päihittivät kaviot ja kumipyörät – kaupunkiraideliikenteen voittoisa historia]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://areena-test.yle.fi/1-64828042</link><guid isPermaLink="false">1-64828042</guid><description><![CDATA[Tampere sai ratikkalinjansa vuonna 2021 ja sitä laajennetaan. Samaan aikaan myös Helsingin metroa on jatkettu länteen päin ja poikittaista raideliikennettä ollaan rakentamassa. Turku kaavailee niinikään raitioteiden rakentamista, jo toista kertaa.

Kiskojen päälle valjastettu höyryvoima ja sähkö syrjäyttivät 1800-luvulla hevospelillä kulkevat liikennevälineet. Mutta sitten tulivat autot ja raideliikenteen päivien katsottiin päättyneen. Näin kävikin Turussa 70-luvulla, kun ratikkakiskot revittiin irti. Miksi raideliikenne on kuitenkin osoittautunut voittajaksi suurten kaupunkien joukkoliikenneratkaisuissa ympäri maailman? 

Milloin ja missä syntyi ajatus rakentaa ensimmäinen kiskopari ja niiden päälle sopiva vaunu ihmisiä liikuttamaan? Entä milloin Suomessa ja Helsingissä päästiin osaksi kehittyvien kaupunkien joukkoa raideliikenteen osalta? 

Kaupunkien raideliikenteen historiasta Suomessa kertovat tietokirjailija, tiedottaja Tapio Tolmunen sekä kaupunkiliikenteen historiaan perehtynyt akatemiatutkija Tiina Männistö-Funk. Toimittajana on Ville Talola. Äänisuunnittelijana Petrus Rapo. 
]]></description><pubDate>Mon, 20 Feb 2023 06:00:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4test.akamaized.net/mediaredirect/78-1cd36496efca43bc9b8afb9f1e04e436.mp3" type="audio/mp3" length="538176"/><dcterms:subject><![CDATA[Elävä historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2023-02-20T06:00:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2803"/><itunes:duration>46:43</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Turkin tarunhohtoinen edeltäjä, Osmani-imperiumi loi julmia käytäntöjä ja runoja rakkaudesta ]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://areena-test.yle.fi/1-64826707</link><guid isPermaLink="false">1-64826707</guid><description><![CDATA[Osmanien valtakunta oli suuruutensa huipulla huomattavasti nykyisen Turkin aluetta laajempi. Vuoteen 1923 jatkunut Osmanivaltio hallitsi laajimmillaan koko itäistä Välimerta.

Osmanit valloittivat Bysantilta Konstantinopolin vuonna 1453 ja alkoivat muokata sitä imperiuminsa pääkaupungiksi. Heidän kulttuuriinsa kuuluivat sekä julmat veljessurmat että jumaluutta kohti kurkottava runous, haaremeiden suljettu maailma ja moniuskontoinen, monikansallinen suurkaupunki, Istanbul.

Nyky-Turkissa osmaniaikaa ihaillaan. Hallitsijoista suurimpana pidetään Süleiman suurta, Suleiman lainlaatijaa. Hän rakastui haaremiorjaan ja nosti tämän puolisokseen. Roxelana eli Hürrim oli yksi aikansa tunnetuimpia naisia. Millainen oli Süleimanin ja Roxelanin tarinansa?  Millainen oli tämä imperiumi, jonka perustalle nyky-Turkki muodostui?

Haastateltavat: Suomen Lähi-idän instituutin asiamies Anu Leinonen, Suomen Ankaran suurlähetystön kulttuurisihteerinä toiminut Mervi Nousiainen ja taidehistorian tutkija Hanna-Riitta Toivanen-Kola. 
Toimittaja: Ilona Ikonen 
Lukijat: Harri Alanne ja Sari Möttönen 
Äänisuunnittelu: Katja Kostiainen]]></description><pubDate>Mon, 13 Feb 2023 06:00:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4test.akamaized.net/mediaredirect/78-dd6ebd5ad73d41b5949764775f6c545e.mp3" type="audio/mp3" length="564480"/><dcterms:subject><![CDATA[Elävä historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2023-02-13T06:00:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2940"/><itunes:duration>49:00</itunes:duration></item><item><title><![CDATA[Orpo rahvaan tytär päätyi kuninkaan haaremiin ja sieltä kuningattareksi – Kaarina Maununtyttären tarina]]></title><media:credit role="production department">Yle Radio 1</media:credit><link>https://areena-test.yle.fi/1-64597030</link><guid isPermaLink="false">1-64597030</guid><description><![CDATA[Suomen kuningattareksi kutsutun Kaarina Maununtyttären ja Ruotsin kuninkaan Eerik XIV:n rakkaustarina oli 1500-luvun Ruotsissa skandaali. 

Rahvaan tyttären poimiminen rakastajattarien joukkoon oli kuninkaalle vielä hyväksyttyä, mutta säädyttömän naisen nostaminen kuningattareksi sai aikaan kapinan, joka koitui sekä Eerikin että Kaarinan kohtaloksi. 

Kaarina ymmärsi, miten käyttää hyväkseen asemaansa kuninkaan suosikkina, ja hänen tarinaansa onkin usein verrattu tuhkimosatuun.

Kaarinan vetovoimaa lisäsi se, että hän onnistui tyynnyttelemään tulista miestään, joka aika-ajoin suistui suoranaiseen hulluuteen. 

1500-lukua leimasivat kuningas Kustaa Vaasan poikien väliset valtataistelut. Pääpukarit olivat Eerik XIV ja Suomen herttua Juhana. He telkesivät vuoronperään toisensa sekä toistensa vaimot ja lapset vankeuteen, ja aiheuttivat sekä perheilleen että alamaisilleen suurta tuskaa.

Elämä vei Kaarinaa krouvista kuninkaan hoviin, sieltä vankeuteen ja lopulta Liuksialan kartanon emännäksi Kangasalle.

Haastateltavana Helsingin yliopiston Suomen ja Pohjoismaiden historian professori Anu Lahtinen.
Kaarina Maununtyttären elämästä kertovat näytteet ovat Herman Lindqvistin teoksesta Villit Vaasat. 
Ohjelman on toimittanut Riikka Suikkari
Lukijana Jenni Stammeier
Äänisuunnittelu Tuomas Vauhkonen]]></description><pubDate>Sun, 5 Feb 2023 06:00:00 +0200</pubDate><category>Asia</category><enclosure url="https://yleawsaudioipv4test.akamaized.net/mediaredirect/78-a2793b11eb004cab82da6f348a9edace.mp3" type="audio/mp3" length="539712"/><dcterms:subject><![CDATA[Elävä historia]]></dcterms:subject><dcterms:valid>start=2023-02-05T06:00:00+02:00; end=; scheme=W3C-DTF;</dcterms:valid><media:content duration="2811"/><itunes:duration>46:51</itunes:duration></item></channel></rss>